Oletko koskaan miettinyt messussa, mitä kaikkea näet alttarilla? Onko siellä liikaa tavaraa? Vai lisäisitkö mielellään jotakin? Vai onkohan juuri oikean verran? Pöytäliina, krusifiksi, kynttilät, ehtoollisvälineet, alttarivaate (antependium), kirkkoraamattu ja mahdollisesti leikkokukat – kaikki nämä yhdessä osoittavat yhteen henkilöön, se on Jeesukseen Kristukseen. Pöytäliina on paikallaan tietysti siksi, että kyseessä on seurakunnan ruokapöytä. Alttarivaate väreineen ja symboleineen kulkee kirkkovuoden mukana, jossa Kristusta julistetaan monipuolisesti. Kynttilät loistavat ylösnousemuksen kirkkautta. Krusifiksilla näemme syntiemme sovittaneen Kristuksen. Raamattu kokonaisuudessaan on Jumalan Sanaa, siis Jeesus punaisena lankana. Parhaimmillaan myös leikkokukat kuvaavat elämän katoavaisuutta ja uhria. Ehtoollisvälineet lopulta osoittavat, miksi ruokapöytä on olemassa – sinun syntiesi anteeksiantamiseksi. Asetussanojen jälkeen pateenilla oleva leipä on Kristuksen ruumis sinun edestäsi annettu. Ja maljassa oleva viini on Kristuksen veri sinun edestäsi vuodatettu. Tämä on sellainen pöytä, jota Kristus ei tule kumoamaan. Sellainen pöytä, jota hän ei tule puhdistamaan. Vaan tämä on se pöytä, jossa hän todella antaa itsensä sinun edestäsi. Kun Jeesus meni Jerusalemissa temppeliin, siellä kaupustelijoiden kojut, pöydät tai mitä olivatkaan – eivät jääneet rauhaan. Jeesuksen toiminnalla on monenlaista symbolista merkitystä. Ensinnäkin hän todella osoittaa, ettei jumalanpalveluksen ja rukouksen paikkaa ole valmistettu ihmisten omin käsin valmistamia epäjumalia varten – vaan Elävää Jumalaa varten. Muistetaan, että vanhankin liiton aikana Jerusalemin temppelin sisältö suorastaan huokui tulevaa Messiasta. Toiseksikin ”putsaamalla” temppeliä Jeesus osoittaa, että temppeliin sidottu uhrilaki alkaa olemaan aikansa elänyt. Kohti Golgataa mentäessä, jumalanpalvelusta voidaan viettää missä vaan. Se ei ole sidottu Jerusalemin temppeliin, sillä Jeesuksen sanojen mukaan siitä ei jää edes ”kiveä kiven päälle”. Siksi kristitty Jumalan lapsi etsiikin jumalanpalveluspaikan aina sen mukaan, miten keskeinen Kristus on. Jos saarnastuoli ja alttari hukkuvat muiden asioiden alle, ei kyseessä enää ole kristillinen jumalanpalvelus – tai ainakin se on hyvin vajavainen sellainen. Joskus kristittykin voi joutua luopumaan hienoista juhlasaleista ja komeista puitteista – jotta pääsee puhtaan evankeliumin julistuksen ja oikein asetetun sakramentin äärelle. Jeesuskin koki surua Jerusalemia kohtaan. Olisihan se ollut hienoa, jos noin komea kaupunki ja temppeli olisivat olleet alusta saakka kristittyjen takana. Mutta tilannehan oli täysin päinvastainen. Joka sunnuntainen messu on sellainen paikka ja aika, jossa Jumala lähestyy sinua. Siitä tiedät etsikkoaikasi, että Jumala kutsuu sinua alati, siihen saakka, kunnes Kristus palaa takaisin. Siihen saakka seurakunta kokoontuu yhteen armon ruokapöydän äärelle, jota ei milloinkaan kumota. Kynttilöitä: 2 Liturginen väri: vihreä.1. vuosikerta 1. lukukappale Jer. 18:1–10 Sana, joka tuli Jeremialle Herralta ja kuului: “Nouse ja mene alas savenvalajan huoneeseen; siellä minä annan sinun kuulla sanani”. Niin minä menin alas savenvalajan huoneeseen, ja katso, hän teki työtä pyöränsä ääressä. Ja jos astia, jota hän valmisti, meni pilalle, niinkuin savi voi mennä savenvalajan käsissä, niin hän teki siitä taas toisen astian, miten vain savenvalaja näki parhaaksi tehdä. Silloin tuli minulle tämä Herran sana: “Enkö minä voi tehdä teille, te Israelin heimo, niinkuin tekee tuo savenvalaja, sanoo Herra. Katso, niinkuin savi on savenvalajan kädessä, niin te olette minun kädessäni, te Israelin heimo. Yhden kerran minä uhkaan temmata pois, hajottaa ja hävittää kansan ja valtakunnan; mutta jos se kansa kääntyy pois pahuudestaan, josta minä sitä uhkasin, niin minä kadun sitä pahaa, jota ajattelin tehdä sille. Toisen kerran taas minä lupaan rakentaa ja istuttaa kansan ja valtakunnan; mutta jos se tekee sitä, mikä on pahaa minun silmissäni, eikä kuule minun ääntäni, niin minä kadun sitä hyvää, jota olin luvannut tehdä sille. 2. lukukappale Ilm. 3:1–6 “Ja Sardeen seurakunnan enkelille kirjoita: ‘Näin sanoo hän, jolla on ne Jumalan seitsemän henkeä ja ne seitsemän tähteä: Minä tiedän sinun tekosi: sinulla on se nimi, että elät, mutta sinä olet kuollut. Heräjä valvomaan ja vahvista jäljellejääneitä, niitä, jotka ovat olleet kuolemaisillaan; sillä minä en ole havainnut sinun tekojasi täydellisiksi Jumalani edessä. Muista siis, mitä olet saanut ja kuullut, ja ota siitä vaari ja tee parannus. Jos et valvo, niin minä tulen kuin varas, etkä sinä tiedä, millä hetkellä minä sinun päällesi tulen. Kuitenkin on sinulla Sardeessa muutamia harvoja nimiä, jotka eivät ole tahranneet vaatteitaan, ja he saavat käyskennellä minun kanssani valkeissa vaatteissa, sillä he ovat siihen arvolliset. Joka voittaa, se näin puetaan valkeihin vaatteisiin, enkä minä pyyhi pois hänen nimeänsä elämän kirjasta, ja minä olen tunnustava hänen nimensä Isäni edessä ja hänen enkeliensä edessä. Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo.’ Evankeliumi Luuk. 19:41–48 Ja kun hän tuli lähemmäksi ja näki kaupungin, itki hän sitä ja sanoi: “Jospa tietäisit sinäkin tänä päivänä, mikä rauhaasi sopii! Mutta nyt se on sinun silmiltäsi salattu. Sillä sinulle tulevat ne päivät, jolloin sinun vihollisesi sinut vallilla saartavat ja piirittävät sinut ja ahdistavat sinua joka puolelta; ja he kukistavat sinut maan tasalle ja surmaavat lapsesi, jotka sinussa ovat, eivätkä jätä sinuun kiveä kiven päälle, sentähden ettet etsikkoaikaasi tuntenut.” Ja hän meni pyhäkköön ja rupesi ajamaan myyjiä ulos ja sanoi heille: “Kirjoitettu on: ‘Minun huoneeni on oleva rukoushuone’, mutta te olette tehneet siitä ryövärien luolan.” Ja hän opetti joka päivä pyhäkössä. Mutta ylipapit ja kirjanoppineet sekä kansan ensimmäiset miettivät, miten saisivat hänet surmatuksi; mutta he eivät keksineet, mitä tekisivät, sillä kaikki kansa riippui hänessä ja kuunteli häntä. Rukoukset 2. Taivaallinen Isä! Me kiitämme sinua siitä, että olet rakastanut meitä iankaikkisella rakkaudella ja vetänyt meitä puoleesi sulasta armosta. Me rukoilemme sinua, autuutemme Jumala: vaikuta meissä parannus ja poista vihasi yltämme. Varjele meitä suruttomuudelta, jottemme pitäisi armoasi halpana emmekä paatuisi ja joutuisi tuomiosi alaisiksi, vaan ottaisimme vaarin kutsustasi ja etsisimme sielujemme pelastusta. Kuule meitä ja katso armollisesti puoleemme, sillä me emme rukoile sinua omassa vanhurskaudessamme, vaan luottaen sinun suureen laupeuteesi. Sinun rakkaan Poikasi, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen, kautta. Päivän psalmi Psalmi: Älköön sinulla olko muuka|laista jumalaa, * Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka toin sinut |Egyptin maasta; * Mutta minun kansani ei kuullut |minun ääntäni, * Niin minä annoin heidän mennä pois sydämensä |paatumuksessa, * Oi, jospa minun kansani |minua kuulisi * niin minä pian masentaisin heidän |vihollisensa * Ne, jotka Herraa vihaavat, matelisivat |hänen edessään, * Mutta kansaansa hän ruokkisi |parhaalla nisulla; * Kunnia Isäl|le ja Pojalle * niin kuin oli alussa, |nyt on ja aina, *11. sunnuntai helluntaista
24.8.2025
Päivän psalmi Antifoni: Ps. 33:12 Psalmi: Ps. 81:9–17 Hallelujasäe: Jes. 55:6
1. lukukappale: Jer. 18:1–10 2. lukukappale: Ilm. 3:1–6 Evankeliumi: Luuk. 19:41–48
1. Pyhä Jumala, joka osoitat kaikkivaltiutesi etenkin siinä, että olet kärsivällinen ja annat anteeksi rikkomukset! Vahvista meitä ylitsevuotavalla armollasi, niin että me, jotka etsimme sitä, mitä sinä olet luvannut, tulisimme osallisiksi taivaallisista aarteistasi. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta.
Antifoni:
Ps. 33:12
Autuas se kansa, jonka |Jumala Herra on, *
se kansa, jonka hän on perinnök|sensä valinnut!
Ps. 81:9–17
”Kuule, kansani, minä |varoitan sinua; *
Israel, jospa sinä mi|nua kuulisit!
äläkä kumarra vie|rasta jumalaa.
avaa suusi, niin mi|nä sen täytän.
eikä Israel noudattanut |minun mieltäni.
he saivat vaeltaa omien neuvo|jensa mukaan.
ja Israel vaeltaisi |minun teilläni,
ja kääntäisin käteni heidän vihamiehi|änsä vastaan.
ja heidän kohtalonsa kestäisi ian|kaikkisesti.
minä ravitsisin sinua hunajalla |kalliosta.”
ja Py|hälle Hengelle,
iankaikkisesta iankaik|kiseen. Aamen.