2. sunnuntai joulusta

Päivän evankeliumi kuuluu laajaan Johanneksen evankeliumin jaksoon, jonka voi nimetä otsikolla ”Jeesus ja juutalaisten juhlat”. Tämä jakso alkaa Joh. 5:1 ja loppuu 10:42. Viidennessä luvussa ollaan tekemissä sapatin kanssa, kuudennessa pääsiäisen. Joh. 7:1–10:21 kattavat kokonaan kuvauksen Jeesuksesta lehtimajajuhlilla ja vielä 10:22–10:42 kertoo Jeesuksesta temppelin vihkimisen muistojuhlilla.

Koko tämän Johanneksen evankeliumin jakson ajan, myös päivän evankeliumissa, Jeesusta vastustavat juutalaiset kyseenalaistavat Hänet, nurisevat Häntä vastaan ja suorastaan vihaavat Häntä. Onhan jo Joh. 5:16–18 alkaen heidän tavoitteenaan tappaa Jeesus. Tämä epäluulo ja suoranainen viha Herraa kohtaan ilmenee myös Joh. 7:14–18.

Lehtimajajuhla on täydessä vauhdissa ja temppeli on varsin kansoitettu. Jeesus menee temppeliin ja alkaa opettamaan. Juutalaiset eli Jeesuksen vastustajat luulevat Herran olevan oppimaton mies ja suhtautuvat Häneen ylenkatseellisesti. Kuitenkin Jeesuksen sanat, oppi on suoraan Isältä Jumalalta. Herra on saapunut temppeliinsä kertomaan kuinka asiat oikeasti ovat ja Häntä tulisi kuunnella.

Näin on tänäänkin. Useinhan me ihmiset tukimme korvamme, kun aletaan puhua totta. Erityisesti meidän synnistämme puhuttaessa alamme kyseenalaistaa puhujaa. Entäpä jos totuuden puhuja onkin Jumalan asialla? Mitä jos kuulemamme onkin meille kutsu kääntymykseen ja anteeksisaamiseen? Lopultahan Jumalan kutsu Hänen seurakunnassaan ja seurakunnan kautta on juuri kutsu anteeksisaamiseen ja iankaikkiseen elämään. Tätä eivät Jeesuksen vastustajat uskoneet eivätkä ymmärtäneet lehtimajajuhlilla. He eivät halunneet oikeastaan edes kuunnella Jeesusta. Haluammeko me kuunnella, kun Herra puhuu temppelissään?

Kynttilöitä: 4 Liturginen väri: valkoinen 3. vuosikerta
Päivän psalmi Antifoni: Ps. 27:4 Psalmi: Ps. 84:2–5, 11–12 Hallelujasäe: Ps. 100:4
1. lukukappale Sak. 3:6–10 2. lukukappale: Hepr. 2:11–15 Evankeliumi Joh. 7:14–18

1. lukukappale
Sak. 3:6–10
Ja Herran enkeli todisti Joosualle sanoen: ”Näin sanoo Herra Sebaot: Jos sinä vaellat minun teilläni ja hoidat minun säätämäni tehtävät, saat sinä myös tuomita minun huonettani ja vartioida minun esikartanoitani, ja minä annan sinulle pääsyn näiden joukkoon, jotka tässä seisovat. Kuule, Joosua, ylimmäinen pappi, sinä ja sinun ystäväsi, jotka edessäsi istuvat. Sillä ennusmerkin miehiä he ovat; sillä katso, minä annan tulla palvelijani, Vesan. Sillä katso: kivi, jonka minä olen asettanut Joosuan eteen – siihen yhteen kiveen päin on seitsemän silmää! Katso, minä kaiverran kaiverrukset siihen, sanoo Herra Sebaot, ja otan pois tämän maan pahat teot yhtenä päivänä. Sinä päivänä te kutsutte, kukin ystävänsä, viinipuun ja viikunapuun alle.”

2. lukukappale
Hepr. 2:11–15
Sillä sekä hän, joka pyhittää, että ne, jotka pyhitetään, ovat kaikki alkuisin yhdestä. Sentähden hän ei häpeä kutsua heitä veljiksi, kun hän sanoo: ”Minä julistan sinun nimeäsi veljilleni, ylistän sinua seurakunnan keskellä”; ja taas: ”Minä panen uskallukseni häneen”; ja taas: ”Katso, minä ja lapset, jotka Jumala on minulle antanut!” Koska siis lapsilla on veri ja liha, tuli hänkin niistä yhtäläisellä tavalla osalliseksi, että hän kuoleman kautta kukistaisi sen, jolla oli kuolema vallassaan, se on: perkeleen, ja vapauttaisi kaikki ne, jotka kuoleman pelosta kautta koko elämänsä olivat olleet orjuuden alaisia.

Evankeliumi
Joh. 7:14–18
Mutta kun jo puoli juhlaa oli kulunut, meni Jeesus ylös pyhäkköön ja opetti. Niin juutalaiset ihmettelivät ja sanoivat: ”Kuinka tämä osaa kirjoituksia, vaikkei ole oppia saanut?” Jeesus vastasi heille ja sanoi: ”Minun oppini ei ole minun, vaan hänen, joka on minut lähettänyt. Jos joku tahtoo tehdä hänen tahtonsa, tulee hän tuntemaan, onko tämä oppi Jumalasta, vai puhunko minä omiani. Joka omiaan puhuu, se pyytää omaa kunniaansa, mutta joka pyytää lähettäjänsä kunniaa, se on totinen, eikä hänessä ole vääryyttä.

Rukous
Herra Jumala, joka olet niiden voima, jotka huutavat sinua avukseen, kuule armollisesti rukouksemme! Koska ihminen ei heikkoutensa vuoksi saa aikaan mitään ilman sinua, niin auta armollasi, että täyttäisimme käskysi ja kelpaisimme sinulle sekä sanoin että teoin. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta.

Päivän psalmi

Antifoni:
Ps. 27:4
Yhtä minä rukoilen Herralta, sitä minä |pyydän: *
että saisin asua Herran huoneessa kaiken |elinaikani.

Psalmi:
Ps. 84:2–5, 11–12
Kuinka ihanat ovat sinun asuinsijasi, Herra |Sebaot! *
Minun sieluni ikävöitsee ja halajaa Herran esikartanoihin, minun sydämeni ja ruumiini pyrkii riemuiten elävää |Jumalaa kohti.

Löysihän lintunen majan ja pääskynen pesän, johon se poikasensa |laskee: *
sinun alttarisi, Herra Sebaot, minun kuninkaani ja minun |Jumalani.

Autuaat ne, jotka sinun huoneessasi |asuvat! *
He kiittävät |sinua alati.

Sillä yksi päivä sinun esikartanoissasi on parempi kuin tuhat |muualla; *
mieluummin minä olen vartijana Jumalani huoneen kynnyksellä, kuin asun jumalatto|mien majoissa.

Sillä Herra Jumala on aurinko ja |kilpi; *
Herra antaa armon ja kunnian, ei hän kiellä hyvää niiltä, jotka nuhteettomasti |vaeltavat.

Kunnia Isälle ja |Pojalle *
ja |Pyhälle Hengelle,

niin kuin oli alussa, nyt |on ja aina, *
iankaikkisesta ian|kaikkiseen. Aamen.