Ladataan Tapahtumat

« Kaikki Tapahtumat

25. sunnuntai helluntaista

7.11

Tämän sunnuntain tekstien äärellä pääsemme iloitsemaan ja kiittämään Jumalaa hänen suuren suunnitelmansa huipennuksesta, taivaasta ja kuolemanjälkeisestä elämästä. Itse teksteissä Saarnaaja muistuttaa meitä Jumalan huomioimisesta jo ennen iankaikkisuutta, Paavali kirjoittaa Timoteukselle omasta pian koittavasta iankaikkisuudesta ja sen odotuksesta ja Jeesus vastaa saddukeuksien kysymykseen ylösnousemuksesta. Kaikkien tekstien ytimessä on ajatus kuoleman jälkeisyydestä. Elämän katoavaisuuden rinnalle tuodaan ikuinen elämä.

Monesti arkisessa vaelluksessamme on vaikea muistaa elämämme päätepistettä. Elämme helposti tätä maailman aikaa varten ja huolehdimme paljon huomispäivän murheista. Pyrimme saamaan itsellemme hyvän elämän maan päällä, josta voimme taivaaseen mentäessä vain parantaa. Vaikka hyvässä toimeentulossa ja helpossa maallisessa elämässä ei ole itsessään välttämättä mitään pahaa, meidän tulee muistaa, ettei meidän toivomme ole sidoksissa tähän elämään vaan vasta tulevaan. Siksi voimme iloisin mielin lähteä palvelemaan Jumalaa arjessamme ja antaa omastamme. Uhrata itsestämme ja hyvinvoinnistamme Jumalan valtakunnan hyväksi. Olkoon vaelluksemme esikuvana Paavali, joka elämänsä huvetessa kirjoittaa Timoteukselle riemuisan tilinpäätökseen tehtävästään maan päällä.

 


Kynttilöitä: 2 Liturginen väri: vihreä.3. vuosikerta
Päivän psalmi Antifoni: Ps. 49:16 Psalmi: Ps. 126 Hallelujasäe: Job 19:25
1. lukukappale: Saarn. 12: (1-5) 6-7 2. lukukappale: 2. Tim. 4:6-8 Evankeliumi: Luuk. 20:27-40


1. lukukappale

Saarn. 12:(1–5) 6–7

Ja muista Luojaasi nuoruudessasi, (ennenkuin pahat päivät tulevat ja joutuvat ne vuodet, joista olet sanova: “Nämä eivät minua miellytä”; ennenkuin pimenee aurinko, päivänvalo, kuu ja tähdet, ja pilvet palajavat sateen jälkeenkin – jolloin huoneen vartijat vapisevat ja voiman miehet käyvät koukkuisiksi ja jauhajanaiset ovat joutilaina, kun ovat menneet vähiin, ja akkunoista-kurkistelijat jäävät pimeään, ja kadulle vievät ovet sulkeutuvat ja myllyn ääni heikkenee ja noustaan linnun lauluun ja kaikki laulun tyttäret hiljentyvät; myös peljätään mäkiä, ja tiellä on kauhuja, ja mantelipuu kukkii, ja heinäsirkka kulkee kankeasti, ja kapriisinnuppu on tehoton; sillä ihminen menee iankaikkiseen majaansa, ja valittajat kiertelevät kaduilla) ennenkuin hopealanka katkeaa ja kultamalja särkyy ja vesiastia rikkoutuu lähteellä ja ammennuspyörä särkyneenä putoaa kaivoon. Ja tomu palajaa maahan, niinkuin on ollutkin, ja henki palajaa Jumalan tykö, joka sen on antanutkin.

 

2. lukukappale

2. Tim. 4:6–8

Sillä minut jo uhrataan, ja minun lähtöni aika on jo tullut. Minä olen hyvän kilvoituksen kilvoitellut, juoksun päättänyt, uskon säilyttänyt. Tästedes on minulle talletettuna vanhurskauden seppele, jonka Herra, vanhurskas tuomari, on antava minulle sinä päivänä, eikä ainoastaan minulle, vaan myös kaikille, jotka hänen ilmestymistään rakastavat.

 

Evankeliumi

Luuk. 20:27–40

Niin astui esiin muutamia saddukeuksia, jotka väittävät, ettei ylösnousemusta ole, ja he kysyivät Jeesukselta sanoen: “Opettaja, Mooses on säätänyt meille: ‘Jos joltakin kuolee veli, jolla on vaimo, mutta ei ole lapsia, niin ottakoon hän veljensä vaimon ja herättäköön siemenen veljelleen’. Nyt oli seitsemän veljestä. Ensimmäinen otti vaimon ja kuoli lapsetonna. Niin toinen otti sen vaimon, ja sitten kolmas, ja samoin kaikki seitsemän; ja he kuolivat jättämättä lapsia. Viimeiseksi vaimokin kuoli. Kenelle heistä siis tämä vaimo ylösnousemuksessa joutuu vaimoksi? Sillä kaikkien seitsemän vaimona hän oli ollut.”

Niin Jeesus sanoi heille: “Tämän maailmanajan lapset naivat ja menevät miehelle. Mutta ne, jotka on arvollisiksi nähty pääsemään toiseen maailmaan ja ylösnousemukseen kuolleista, eivät nai eivätkä mene miehelle. Sillä he eivät enää voi kuolla, kun ovat enkelien kaltaisia; ja he ovat Jumalan lapsia, koska ovat ylösnousemuksen lapsia. Mutta että kuolleet nousevat ylös, sen Mooseskin on osoittanut kertomuksessa orjantappurapensaasta, kun hän sanoo Herraa Aabrahamin Jumalaksi ja Iisakin Jumalaksi ja Jaakobin Jumalaksi. Mutta hän ei ole kuolleitten Jumala, vaan elävien; sillä kaikki hänelle elävät.”

Niin muutamat kirjanoppineista vastasivat ja sanoivat: “Opettaja, oikein sinä sanoit”. Ja he eivät enää rohjenneet kysyä häneltä mitään.

 

Rukoukset
1. Kaikkivaltias, iankaikkinen Jumala! Ole laupias meille vaivaisille syntisille, niin että me, jotka emme tosin ole ansainneet muuta kuin rangaistuksen, saisimme sinun armosi. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta.

2. Kaikkivaltias Jumala, joka Poikasi kautta olet luvannut meille syntien anteeksiantamuksen ja pelastuksen iankaikkisesta kuolemasta! Me rukoilemme sinua: tue meitä Pyhällä Hengelläsi, että meissä joka päivä vahvistuisi luottamus sinun armoosi. Pidä meissä vahvana toivo siitä, ettemme kuole vaan nukumme suloista unta siihen asti, että sinun Poikasi Jeesus Kristus herättää meidät viimeisenä päivänä iankaikkiseen elämään. Sinun rakkaan Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta. (1. vsk.)

3. Rakas Herra Jeesus Kristus! Me kiitämme sinua siitä, ettet aja pois sitä, joka tulee sinun luoksesi. Tähän sanaasi luottaen me käännymme sinun puoleesi ja pyydämme: täytä Isäsi tahto meitä kohtaan ja pidä meidät johdatuksessasi. Anna meille uskossa sinuun iankaikkinen elämä, että me voittaisimme sinun kauttasi kuoleman. Herätä meidät viimeisenä päivänä iankaikkiseen autuuteen. Kuule meitä, laupias Herra Jeesus. (2. vsk.)

4. Taivaallinen Isä! Me kiitämme sinua siitä, että olet valmistanut sinua rakastaville sellaista, mitä silmä ei ole nähnyt, mitä korva ei ole kuullut ja mitä ei ole ihmisen sydämeen noussut. Me rukoilemme sinua: varjele meitä, ettemme kiinnittäisi sydäntämme tämän maailman turhuuteen vaan etsisimme sitä, mikä on ylhäällä. Tee meidät arvollisiksi nousemaan kuolleista ja pääsemään tulevaan maailmaan. Anna meille lisää uskoa, anna voimasi tulla täydelliseksi heikkoudessamme ja herätä meidät kerran iankaikkiseen elämään. Sinun rakkaan Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta. (3.vsk.)

 

Päivän psalmi

Antifoni:
Ps. 49:16
Mutta minun sieluni Jumala lunastaa |tuonelan vallasta, *
sillä hän ottaa |minut huomaansa.

Psalmi:
Ps. 126
Kun Herra käänsi |Siionin kohtalon, *
niin me olimme kuin unta |näkeväiset.

Silloin oli meidän suumme naurua täynnä, ja kielemme |riemua täynnä; *
silloin sanottiin pakanain keskuudessa: ”Herra on tehnyt suuria |heitä kohtaan”.

Niin, Herra on tehnyt suuria |meitä kohtaan; *
siitä me |iloitsemme.

Herra, käännä meidän |kohtalomme, *
niinkuin sadepurot E|telämaassa.

Jotka |kyynelin kylvävät, *
ne rie|muiten leikkaavat.

He menevät itkien, kun kylvö|siemenen vievät; *
he palajavat riemuiten, kun lyh|teensä tuovat.

Kunnia Isäl|le ja Pojalle *
ja Py|hälle Hengelle,

niin kuin oli alussa, |nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaik|kiseen. Aamen.

Tiedot

Päivämäärä:
7.11
Tapahtumaluokat:
,


Ulkoasu: Simo Santala | Wordpress kehitys: Juha Stenroos