Suomessa luterilaiset viettävät pyhäinpäivää lauantaina, joka osuu 31.10.–6.11 väliselle ajalle. Nykyinen pyhäinpäivä, vanhalta nimeltään pyhäinmiestenpäivä, on itse asiassa yhdistelmä kahdesta keskiaikaisesta kristillisestä juhlapyhästä. Silloin vietettiin 1.11. kaikkien pyhien päivää ja 2.11. kaikkien uskovien vainajien muistopäivää. Pyhäinpäivä on näin kristittyjen pyhimysten, marttyyrien ja vainajien muistopäivä. Luterilaisille päivä on merkittävä myös sen tähden, että uskonpuhdistaja Martti Lutherin teesit näkivät päivänvalon kaikkien pyhien päivän aattona. Mikä on pyhäinpäivä sanoma ja sisältö? Pyhän perinteinen evankeliumiteksti on Matt. 5:1–12, jossa evankelista on tallettanut meille Jeesuksen ns. autuaaksijulistukset. Tässä tekstissä Herra puhuu niistä, jotka ovat autuaita. Usein kristillisessä kielenkäytössä ”autuas” selitetään ”onnelliseksi” tai ”onniteltavaksi”. Tämä on kuitenkin hieman laimea ilmaus. Autuas voi merkitä myös ”siunattu”, Jumalan siunaama. Jeesuksen autuaaksijulistukset sijoittuvat vuorisaarnan alkuun. On hyvä kiinnittää huomioita siihen, kenelle Jeesus tässä puhuu; Hän puhuu opetuslapsilleen eli Jumalan lapsille. Jeesus sanoi heille: ”Autuaita olette te…” (Matt. 5:11). Kaikki edeltävät autuaaksijulistukset voidaan koota tähän: Jeesuksen omat ovat autuaita, taivaallisen Isän siunaamia. He ovat Jumalan lapsia, perivät Jumalan valtakunnan ja saavat nähdä Jumalan. Johanneksen ilmestyksessä puhutaan myös monta kertaa ”autuaista”. Heti kirjan alussa (1:3) sanotaan: ”Autuas se, joka lukee, ja autuaat ne, jotka kuulevat tämän profetian sanat ja ottavat vaarin siitä, mitä siihen kirjoitettu on; sillä aika on lähellä!” Tässä on kyse seurakunnan keskellä luetusta ja saarnatusta Jumalan Sanasta, jonka kuulevat ja uskossa säilyttävät ovat autuaita. Myös Ilm. 14:13: ”Autuaat ovat ne kuolleet, jotka Herrassa kuolevat tästedes”, kertoo uskosta Herraan Jeesukseen autuuden perustana (ks. myös 20:7). Ilm. 16:15 puhuu siitä, kuinka autuas on se, joka säilyttää kasteessa saamansa uskon (myös 22:14) ja vielä 19:9 puhuu autuaista, jotka on kutsuttu Karitsan hääaterialle. Edelleen 22:7 muistutetaan siitä, kuinka Raamatun sanan uskominen, vastaanottaminen ja säilyttäminen tuo autuuden ihmiselle. Näin Uuden testamentin viimeisen kirjan puhe autuaista vahvistaa sen, mitä Uuden testamentin ensimmäinen kirja jo todistaa: Kristukseen uskova on autuas sekä eläessä että Kynttilöitä: 4 Liturginen väri: punainen tai varsinkin iltajumalanpalveluksessa valkoinen.1. vuosikerta 1. lukukappale 2. lukukappale Evankeliumi Vaihtoehtoisia saarnatekstejä TAI: Rukoukset 2. Herra Jumala, taivaallinen Isä, joka olet ainoan Poikasi Jeesuksen Kristuksen kautta armollisesti ilmoittanut meille autuuden tien! Me rukoilemme sinua: valaise sydämemme Pyhällä Hengelläsi, niin että vaeltaisimme tätä tietä uskollisesti, kestäisimme kärsivällisesti maailman vainon ja saisimme viimein armopalkan sinun luonasi taivaissa. Laupias ja armollinen Isä, suo meille tämä kaikki sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta, joka elää ja hallitsee sinun ja Pyhän Hengen kanssa iankaikkisesti. Päivän psalmi Antifoni: Psalmi: Sillä kuka pilvissä on Herran |vertainen, * Hän on Jumala, ylen hirmuinen pyhien kokouk|sessa, * Herra, Jumala Sebaot, kuka on voimassa sinun vertaisesi, |Herra? * Sinä hallitset meren |raivon; * Sinä ruhjoit Rahabin kuin sodassa |kaatuneen; * Sinun ovat taivaat, sinun |on myös maa; * Sinä loit pohjoisen ja |etelän; * Sinulla on käsivarsi voimaa |täynnä, * Vanhurskaus ja oikeus on sinun valtaistuimesi |perustus,* Autuas se kansa, joka tuntee juhla|riemun, * He riemuitsevat sinun nimestäsi kaikkina päivi|nänsä, * Sillä sinä olet heidän väkevyytensä, heidän kaunis|tuksensa, * Kunnia Isäl|le ja Pojalle * niin kuin oli alussa, |nyt on ja aina, *Pyhäinpäivä
5.11.2022
kuollessa. Jokainen joka panee toivonsa ja turvansa Kristukseen Jeesuksen tämän elämän aikana on autuas ja saa nähdä Jumalan kaikkien pyhien kanssa. Kaste Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, usko Raamatun ilmoittaan Kolmiyhteiseen Jumalaan ja osallisuus Herran ehtoollisesta on varmuutena ja takeena autuudesta, jonka Jeesus on omilleen luvannut.
Päivän psalmi Antifoni: Ilm. 22:4 Psalmi: Ps. 89:6–8 16–19 Hallelujasäe: Matt. 5:12
1. lukukappale: Jes. 65:17–19 2. lukukappale: Ilm. 7:2–3 9–17 Evankeliumi: Matt. 5:1–12
Vaihtoehtoisia saarnatekstejä 1. Kor. 15:51–57 Hepr. 11:13–16
Jes. 65:17–19
Sillä katso, minä luon uudet taivaat ja uuden maan. Entisiä ei enää muisteta, eivätkä ne enää ajatukseen astu; vaan te saatte iloita ja riemuita iankaikkisesti siitä, mitä minä luon. Sillä katso, iloksi luon minä Jerusalemin, riemuksi sen kansan. Minä iloitsen Jerusalemista ja riemuitsen kansastani; eikä siellä enää kuulla itkun ääntä eikä valituksen ääntä.
Ilm. 7:2–3, 9–17
Ja minä näin erään muun enkelin kohoavan auringonnoususta, ja hänellä oli elävän Jumalan sinetti, ja hän huusi suurella äänellä niille neljälle enkelille, joille oli annettu valta vahingoittaa maata ja merta, ja sanoi: “Älkää vahingoittako maata älkääkä merta, älkää myös puita, ennenkuin me olemme painaneet sinetin Jumalamme palvelijain otsaan”.
Tämän jälkeen minä näin, ja katso, oli suuri joukko, jota ei kukaan voinut lukea, kaikista kansanheimoista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä, ja ne seisoivat valtaistuimen edessä ja Karitsan edessä puettuina pitkiin valkeihin vaatteisiin, ja heillä oli palmut käsissään, ja he huusivat suurella äänellä sanoen:
“Pelastus tulee meidän Jumalaltamme, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsalta”.
Ja kaikki enkelit seisoivat piirissä valtaistuimen ja vanhinten ja neljän olennon ympärillä ja lankesivat kasvoilleen valtaistuimen eteen ja kumartaen rukoilivat Jumalaa, sanoen:
“Amen! Ylistys ja kirkkaus ja viisaus ja kiitos ja kunnia ja voima ja väkevyys meidän Jumalallemme aina ja iankaikkisesti, amen!”
Ja yksi vanhimmista puhui minulle ja sanoi: “Keitä ovat nämä pitkiin valkeihin vaatteisiin puetut, ja mistä he ovat tulleet?” Ja minä sanoin hänelle: “Herrani, sinä tiedät sen”. Ja hän sanoi minulle:
“Nämä ovat ne, jotka siitä suuresta ahdistuksesta tulevat, ja he ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä. Sentähden he ovat Jumalan valtaistuimen edessä ja palvelevat häntä päivät ja yöt hänen temppelissään, ja hän, joka valtaistuimella istuu, on levittävä telttamajansa heidän ylitsensä. Ei heidän enää tule nälkä eikä enää jano, eikä aurinko ole sattuva heihin, eikä mikään helle, sillä Karitsa, joka on valtaistuimen keskellä, on kaitseva heitä ja johdattava heidät elämän vetten lähteille, ja Jumala on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä.”
Matt. 5:1–12
Kun Jeesus näki kansanjoukot, nousi hän vuorelle; ja kun hän oli istuutunut, tulivat hänen opetuslapsensa hänen tykönsä. Niin hän avasi suunsa ja opetti heitä ja sanoi:
“Autuaita ovat hengellisesti köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta. Autuaita ovat murheelliset, sillä he saavat lohdutuksen. Autuaita ovat hiljaiset, sillä he saavat maan periä. Autuaita ovat ne, jotka isoavat ja janoavat vanhurskautta, sillä heidät ravitaan. Autuaita ovat laupiaat, sillä he saavat laupeuden. Autuaita ovat puhdassydämiset, sillä he saavat nähdä Jumalan. Autuaita ovat rauhantekijät, sillä heidät pitää Jumalan lapsiksi kutsuttaman. Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden tähden vainotaan, sillä heidän on taivasten valtakunta.
Autuaita olette te, kun ihmiset minun tähteni teitä solvaavat ja vainoavat ja valhetellen puhuvat teistä kaikkinaista pahaa. Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä teidän palkkanne on suuri taivaissa. Sillä samoin he vainosivat profeettoja, jotka olivat ennen teitä.
1. Kor. 15:51–57
Katso, minä sanon teille salaisuuden: emme kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki me muutumme, yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasunan soidessa; sillä pasuna soi, ja kuolleet nousevat katoamattomina, ja me muutumme. Sillä tämän katoavaisen pitää pukeutuman katoamattomuuteen, ja tämän kuolevaisen pitää pukeutuman kuolemattomuuteen. Mutta kun tämä katoavainen pukeutuu katoamattomuuteen ja tämä kuolevainen pukeutuu kuolemattomuuteen, silloin toteutuu se sana, joka on kirjoitettu:
“Kuolema on nielty ja voitto saatu”. “Kuolema, missä on sinun voittosi? Kuolema, missä on sinun otasi?”
Mutta kuoleman ota on synti, ja synnin voima on laki. Mutta kiitos olkoon Jumalan, joka antaa meille voiton meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta!
Hepr. 11:13–16
Uskossa nämä kaikki kuolivat eivätkä luvattua saavuttaneet, vaan kaukaa he olivat sen nähneet ja sitä tervehtineet ja tunnustaneet olevansa vieraita ja muukalaisia maan päällä. Sillä jotka näin puhuvat, ilmaisevat etsivänsä isänmaata. Ja jos he olisivat tarkoittaneet sitä maata, josta olivat lähteneet, niin olisihan heillä ollut tilaisuus palata takaisin; mutta nyt he pyrkivät parempaan, se on taivaalliseen. Sentähden Jumala ei heitä häpeä, vaan sallii kutsua itseään heidän Jumalaksensa; sillä hän on valmistanut heille kaupungin.
1. Kaikkivaltias Jumala! Anna pyhiesi esikuvan kehottaa meitä jumaliseen elämään, jotta me, jotka vietämme heidän muistoaan, seuraisimme heitä uskossa ja hyvissä teoissa. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta.
Ilm. 22:4
He näkevät hänen |kasvonsa, *
ja hänen nimensä on heidän |otsissansa.
Ps. 89:6–8 16–19
Ja taivaat ylistävät sinun ihmeitäsi, |Herra, *
ja pyhäin seurakunta sinun |uskollisuuttasi.
kuka Jumalan poikain joukossa on |niinkuin Herra?
peljättävämpi kaikkia, jotka hänen ympä|rillänsä ovat.
Ja sinun uskollisuutesi ympä|röitsee sinua.
kun sen aallot kohoavat, |sinä ne asetat.
väkevällä käsivarrellasi sinä ajoit viholli|sesi hajalle.
maanpiirin täysinensä sinä olet |perustanut.
sinun nimestäsi riemuitsevat |Taabor ja Hermon.
väkevä on sinun kätesi, korotettu sinun |oikea kätesi.
armo ja totuus käy sinun kasvo|jesi edellä.
ne, jotka vaeltavat sinun kasvojesi valkeu|dessa, Herra!
ja sinun vanhurskautesi voimasta heidät |korotetaan.
ja sinä armossasi kohotat |meidän sarvemme.
ja Py|hälle Hengelle,
iankaikkisesta iankaik|kiseen. Aamen.