29.3.2024 • Yleinen

Ladataan Tapahtumat

« Kaikki Tapahtumat

Pyhien muistopäivät: Justinos Marttyyri

1.6

Justinos Marttyyri

Justinos Marttyyri on varhaiskirkon luultavasti tunnetuin apologeetta. Nimityksellä tarkoitettiin uskon puolustajia. Näissä kirjoituksissaan Rooman vallanpitäjille, apologeetat vetosivat oikeudenmukaisuuden puolesta samalla selittäen ja puolustaen kristillistä uskoa ja elämää. Lisänimensä mukaisesti Justinos omisti tälle koko elämänsä.

Justinos syntyi n. 100 jKr. Samarian alueella kreikkalaiseen perheeseen. Hän sai hyvän koulutuksen ja opiskeli erilaisia filosofioita kuten stoalaisuutta ja platonismia. Kääntymisestään Justinos kertoo, että kuljettuaan ja etsittyään erilaisissa filosofissa koulukunnissa hän tapasi vanhan miehen, joka kertoi hänelle heprealaisista viisaista. Nämä miehet, jotka ovat vanhempia kuin kuuluisat filosofit, olivat oikeamielisiä, Jumalan rakastamia ja opettivat pyhässä Hengessä. Edelleen vanha mies selittää, että nämä profeetat ennustivat ja todistivat Kristuksesta, Jumalan Pojasta, jonka Isä lähettäisi. Justinos vakuuttui löytäneensä etsimänsä ja hänestä tuli Jeesuksen seuraaja.

Kristityksi kääntyminen ei merkinnyt Justinokselle kaiken vanhan pois heittämistä. Hän katsoi paremminkin löytäneensä kristinuskossa tosi filosofian, eikä käännyttyään riisunut filosofin viittaansa, vaan suhtautui myönteisesti filosofiaan ja järjelliseen pohdintaan. Hänen mukaansa uskossa Jeesukseen toteutuivat ja täydellistyivät paitsi profetiat myös entisten viisaiden filosofien päätelmät ja joskus oikeaankin osuneet arviot Jumalasta.

 

Tuotanto

Justinoksen kirjallisesta tuotannosta on säilynyt vain osa. Jotkut kirjoitukset kantavat hänen nimeään, mutta eivät välttämättä ole Justinokselta peräisin. Epäilyksettä autenttisia ovat ainakin 1. ja 2. apologia sekä Dialogi Tryfonin kanssa, jossa Justinos vastaa juutalaisuudesta käsin esitettyihin vastaväitteisiin. Dialogissa kolminaisuutta selittäessään Justinus ottaa käyttöönsä tuona aikana tunnetun kreikkalaisen logos-termin selventäessään Isän ja Pojan suhdetta. Puhe kolminaisuudesta ei Justinoksen aikana ollut vakiintunut kirkossa ja hän on yksi ensimmäisistä, jotka käsittelevät vaikeaa aihetta. Justinus vertaa Isän ja Pojan suhdetta liekkiin, joka sytyttää toisen liekin. Nämä ovat erilliset ja kuitenkin samasta olemuksesta, eikä toinen vähennä toiselta millään tavalla.

Apologioissaan hän vetoaa keisariin kaltoin kohdeltujen kristittyjen puolesta. Justinos vaatii, että lakia pitää soveltaa oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Justinoksen aikana ei ollut järjestelmälisiä vainoja, mutta keisari Trajanuksen aloittaman linjan mukaan, jos kuitenkin joku pitävästi osoitettiin kristityksi, hänen piti joko uhrata jumalille tai, jos hän kieltäytyi, tulla mestatuksi. Justinos vetoaa, että ihminen on tuomittava tekojensa perusteella ei pelkän kristityn nimen perusteella. Sitä paitsi, Justinos lisää, kristityt ovat esimerkillisiä ja hyviä kansalaisia, mihin heidän vakaumuksensakin kannustaa – antamaan keisarille se, mikä keisarille kuuluu.

Justinos selventää puolustuksessaan kristillistä ajattelua ja tapoja, joista liikkui vahingollisia huhuja. Näin Justinos tarjoaa seurakunnan arkeen historiallisesti arvokkaan kurkistusikkunan, josta ei nykypäivän kristityille avaudu ollenkaan tuntematon näkymä.

Ja päivänä, jota kutsutaan auringon päiväksi kaikki, jotka asuvat kaupungeissa tai maaseudulla kokoontuvat yhteen paikkaan ja apostolien muistelmia tai profeettojen kirjoituksia luetaan, niin pitkään kuin aika sallii. Kun lukija on lopettanut, johtaja suullisesti ohjeistaa ja kannustaa ottamaan mallia näistä hyvistä asioista. Sitten nousemme yhdessä rukoilemaan ja kuten aiemmin on sanottu, rukouksen päättyessä leipä, viini ja vesi tuodaan … – 1. Apologia, Käännös täältä

Puolustautumisen jälkeen Justinos käy osoittamaan kuinka kristinusko ei ole uutuus, vaan sillä on perusta muinaisuudessa. Roomalaiset monine jumalineen eivät voi syyttää kristittyjä taikauskosta eikä sekään, etteivät kristityt hyväksy Rooman pakanauskontoa, ole ainutlaatuista, vaan arvostetut filosofitkin olivat kritisoineet moraalisesti arveluttavia kreikkalaisroomalaisia jumalia. Lopuksi Justinos argumentoi Kristinuskon totuuden puolesta erityisesti viittaamalla juutalaisiin ennustuksiin messiaasta ja kuinka ne toteutuivat Jeesuksessa.

Justinoksen elämän yksityiskohdista ei ole tarkkaa tietoa. Se kuitenkin tiedetään, että hän päätyi Roomaan opettamaan perustamassaan koulussa, joka oli tiettävästi ensimmäinen laatuaan. Justinoksen apologiat ovat tärkeä osa kirkon perintöä, mutta Rooman valtaapitäviin niillä oli vähäinen vaikutus. Justinos kärsi marttyyrikuoleman Roomassa noin vuonna 165 Marcus Aureliuksen hallintokaudella.

 

Lopuksi

Justinos on esimerkki kristityille siitä rohkeudesta, jolla hän puolusti uskoa ja oli valmis seuraamaan totuutta aina kuolemaan asti. Justinoksen esikuva osoittaa myös, kuinka kristinusko, järki ja oppiminen kuuluvat yhteen. Ihmisjärjestä, ihmisviisaudesta ja filosofioista on helppo tehdä ihmiselle sopiva epäjumala, kuitenkin omalla paikallaan ne ovat silti siunauksia, sillä Jumala on totuus ja ihmiselle järjenkin luonut.

 

Täältä näet kaikki luterilainen.net -sivustolla julkaistut Pyhien muistopäivät.

Tiedot

Päivämäärä:
1.6
Tapahtumaluokka:


Ulkoasu: Simo Santala | Wordpress kehitys: Juha Stenroos