Golgatan ristillä Jeesus sanoi katuvalle ryövärille: ”Totisesti minä sanon sinulle: tänä päivänä pitää sinun oleman minun kanssani paratiisissa” (Luuk. 23:43). Raamatunselittäjät ovat paljon pohtineet, mitä Vapahtaja tällä lupauksellaan tarkoitti. Onko paratiisi kuolemanjälkeinen olotila? Pääsevätkö uskovat heti paratiisiin kuolemansa jälkeen? Mikä ylipäätään on paratiisi?
Kreikan kielen sana parádeisos tulee muinaispersian sanasta pairidaeeza, joka tarkoittaa yksinkertaisesti puutarhaa, puistoa, aidattua aluetta. Sanalla ei siis alun perin ollut hengellistä merkitystä. Sanan hepreankielinen muoto pardees esiintyy Vanhassa testamentissa Laulujen laulussa (Korkea veisu) 4:13: ”Sinä versot kuin paratiisi, jossa on granaattiomenia …” sekä Neh. 2:8 ja Saarn. 2:5 (”puisto”).
Jesajan kirjan kreikankielisessä käännöksessä (septuaginta) sana parádeisos esiintyy Jes. 51:3: ”Niin Herra lohduttaa Siionin, lohduttaa kaikki sen rauniot, hän tekee erämaasta kuin Eedenin ja sen arosta kuin Herran puutarhan, siellä on riemu ja ilo, kiitos ja ylistysvirren ääni”. Milloin tämä ennustus toteutuu? Se käy ilmi muutamaa jaetta myöhemmin: ”… taivaat katoavat kuin savu ja maa hajoaa kuin vaate ja sen asukkaat kuin sääsket, mutta minun autuuteni pysyy iankaikkisesti, ja minun vanhurskauteni ei kukistu” (Jes. 51:6). Paratiisi palautuu siis silloin, kun Jumala luo uudet taivaat ja uuden maan. Tämä tila kuvataan Ilmestyskirjan 21. ja 22. luvuissa.
On selvää, että Eedenin paratiisin ja iankaikkisuuden paratiisin välillä on kiinteä yhteys. Se näkyy niistä yksityiskohdista, jotka näissä kuvauksissa (1. Moos. 2-3 ja Ilm. 21-22) luetellaan.
Eedenissä oli elämän puu (1. Moos. 2:9), samoin kuin lopullisessa paratiisissa (Ilm. 22:2). Ne jotka pesevät vaatteensa eli tunnustavat syntinsä pääsevät syömään elämän puusta ja saavat mennä porteista sisälle taivaalliseen kaupunkiin (Ilm. 22:14).
Eedenin puutarhassa oli puita, joiden hedelmät olivat hyviä syödä (1. Moos. 2:9). Yhtä lailla taivaan puutarhassa oleva elämän puu antaa vuodessa kahdettoista hedelmät, ja niistä kansat saavat terveyden (Ilm. 22:2).
Taivaallisessa paratiisissa on myös elämän veden virta (Ilm. 22:1), samoin kuin Eedenin paratiisista sai alkunsa joki, joka kasteli puutarhan (1. Moos. 2:10).
Eedenin paratiisissa ei voinut olla mitään syntiä. Siksi Aadam ja Eeva karkotettiin sieltä pois (1. Moos. 3:23-24). Niin ei viimeisessäkään paratiisissa ole mitään syntiä eikä epäpuhtautta (Ilm. 21:8, 27; 22:15). Paratiisi on näin ollen vanhurskaiden asuinpaikka. Ilmestyskirjasta näkee, että se on nimenomaan syntinsä anteeksi saaneiden paikka: ”Nämä ovat päässeet suuresta ahdingosta. He ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä … Karitsa, joka on valtaistuimen edessä, kaitsee heitä ja vie heidät elämän veden lähteille” (Ilm. 7:14).
Paratiisimaiseen olotilaan kuuluu myös välitön yhteys Jumalan kanssa. Eedenissä ihmiset saattoivat keskustella Jumalan kanssa ja elää Hänen kanssaan. Syntiinlankeemus sai ihmiset piiloutumaan Jumalalta ja Jumala karkotti heidät välittömästä yhteydestään. Ilmestyskirjan paratiisista kerrotaan samoin, että siellä ”Jumala itse on oleva heidän kanssaan, heidän Jumalansa” (Ilm. 21:3), ”kaupungissa on Jumalan ja Karitsan valtaistuin, ja kaikki palvelevat Jumalaa. He saavat nähdä hänen kasvonsa, ja heidän otsassaan on hänen nimensä” (Ilm. 22:3-4).
Näiden näkökulmien valossa on mahdollista tulkita Jeesuksen sanat ryövärille. R. Karrisin mukaan ”avain jakeen Luuk. 23:43 analyysiin on sanassa ’paratiisi’, sillä tuo sana sisältää vedenpaisumuksen, uuden Aadamin ja vanhurskaan teemat. J. Jeremias tiivistää paratiisin näin: ’Sen (uudelleen avatun paratiisin) kaikkein tärkeimmät lahjat ovat elämän puun hedelmät, vesi ja elämän leipä, pelastuksen (ajan) juhla ja yhteys Jumalan kanssa’. Se mikä on menetetty Aadamissa ja Eevassa on nyt palautettu miehille ja naisille. Kaikki vertauskuvat … yhdistyvät paratiisin kuvassa. Kuolemansa kautta Jeesus antaa katuville miehille ja naisille elämän, jota edustavat ’elämän puun hedelmät’. He elävät hedelmistä, jotka tulevat uudesta elämänpuusta, Jeesuksen rististä. Leipä, jonka Jeesus usein jakoi toisten kanssa ruokkiessaan heitä, tulee nyt hänen ristiltään. Messiaaninen juhla-ateria, jota kuvaa Jeesuksen iloinen pöytäyhteys publikaanien ja syntisten kanssa, toteutuu hänen kuolemansa kautta”.
Ryöväri oli siis mahdollisimman lähellä elämän puuta, kun hän roikkui Jeesuksen ristin vierellä. Hän sai heti nauttia niitä hedelmiä, joita Kristus tuotti kuollessaan syntisten puolesta. Hän pääsi anteeksiantamuksen kautta sellaiseen yhteyteen Jumalan ja Karitsan kanssa, joka osoittaa paratiisin jo koittaneen. Uskonyhteydessä ryöväri oli uskon kautta pitkänäperjantaina jo paratiisimaisessa olotilassa, vaikka näkyvänä ja voimassaan paratiisi laskeutuu taivaasta vasta vanhan maailman hävitessä ja uuden koittaessa (Ilm. 21:1-2).
Kts. lisää: Pelastus, vanhurskauttaminen