Ladataan Tapahtumat

« Kaikki Tapahtumat

Laskiaissunnuntai, Esto mihi

3.3

 


Kynttilöitä: 2 Liturginen väri: vihreä.1. vuosikerta
Päivän psalmi Antifoni: Ps. 31:3 Psalmi: Ps. 31:2–6 Hallelujasäe: Ps. 116:12 (–13)
1. lukukappale: Jes. 58:1–9 2. lukukappale: 1. Kor. 13 Evankeliumi: Luuk. 18:31–43


1. lukukappale

Jes. 58:1–9

Huuda täyttä kurkkua, älä säästä, korota äänesi niinkuin pasuna, ilmoita minun kansalleni heidän rikoksensa ja Jaakobin huoneelle heidän syntinsä. Minua he muka etsivät joka päivä ja haluavat tietoa minun teistäni niinkuin kansa, joka tekee vanhurskautta eikä hylkää Jumalansa oikeutta. He vaativat minulta vanhurskaita tuomioita, haluavat, että Jumala heitä lähestyisi: ”Miksi me paastoamme, kun et sinä sitä näe, kuritamme itseämme, kun et sinä sitä huomaa?”

Katso, paastopäivänänne te ajatte omia asioitanne ja ahdistatte työhön kaiken työväkenne. Katso, riidaksi ja toraksi te paastoatte, lyödäksenne jumalattomalla nyrkillä. Te ette nyt paastoa niin, että teidän äänenne kuultaisiin korkeudessa. Tällainenko on se paasto, johon minä mielistyn, se päivä, jona ihminen kurittaa itseänsä? Jos kallistaa päänsä kuin kaisla ja makaa säkissä ja tuhassa, sitäkö sinä sanot paastoksi ja päiväksi, joka on Herralle otollinen?

Eikö tämä ole paasto, johon minä mielistyn: että avaatte vääryyden siteet, irroitatte ikeen nuorat, ja päästätte sorretut vapaiksi, että särjette kaikki ikeet? Eikö tämä: että taitat leipäsi isoavalle ja viet kurjat kulkijat huoneeseesi, kun näet alastoman, vaatetat hänet etkä kätkeydy siltä, joka on omaa lihaasi? Silloin sinun valkeutesi puhkeaa esiin niinkuin aamurusko, ja haavasi kasvavat nopeasti umpeen; sinun vanhurskautesi käy sinun edelläsi, ja Jumalan kunnia seuraa suojanasi. Silloin sinä rukoilet, ja Herra vastaa, sinä huudat, ja hän sanoo: ”Katso, tässä minä olen”.

2. lukukappale

1. Kor. 13

Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen. Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin vuoria siirtää, mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi. Ja vaikka minä jakelisin kaiken omaisuuteni köyhäin ravinnoksi, ja vaikka antaisin ruumiini poltettavaksi, mutta minulla ei olisi rakkautta, ei se minua mitään hyödyttäisi.

Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä; rakkaus ei kadehdi, ei kerskaa, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa; kaikki se peittää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kärsii. Rakkaus ei koskaan häviä; mutta profetoiminen, se katoaa, ja kielillä puhuminen lakkaa, ja tieto katoaa. Sillä tietomme on vajavaista, ja profetoimisemme on vajavaista. Mutta kun tulee se, mikä täydellistä on, katoaa se, mikä on vajavaista.

Kun minä olin lapsi, niin minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli, ja minä ajattelin kuin lapsi; kun tulin mieheksi, hylkäsin minä sen, mikä lapsen on. Sillä nyt me näemme kuin kuvastimessa, arvoituksen tavoin, mutta silloin kasvoista kasvoihin; nyt minä tunnen vajavaisesti, mutta silloin minä olen tunteva täydellisesti, niinkuin minut itsenikin täydellisesti tunnetaan. Niin pysyvät nyt usko, toivo, rakkaus, nämä kolme; mutta suurin niistä on rakkaus.

Evankeliumi

Luuk. 18:31–43

Ja Jeesus otti tykönsä ne kaksitoista ja sanoi heille: ”Katso, me menemme ylös Jerusalemiin, ja kaikki on täysin toteutuva, mitä profeettain kautta on kirjoitettu Ihmisen Pojasta. Sillä hänet annetaan pakanain käsiin, ja häntä pilkataan ja häväistään ja syljetään; ja ruoskittuaan he tappavat hänet, ja kolmantena päivänä hän nousee ylös.” Mutta he eivät ymmärtäneet tästä mitään, ja tämä puhe oli heiltä niin salattu, etteivät he käsittäneet, mitä sanottiin.

Ja hänen lähestyessään Jerikoa eräs sokea istui tien vieressä kerjäten. Ja kuullessaan, että siitä kulki kansaa ohi, hän kyseli, mitä se oli. He ilmoittivat hänelle Jeesuksen, Nasaretilaisen, menevän ohitse. Niin hän huusi sanoen: ”Jeesus, Daavidin poika, armahda minua!” Ja edelläkulkijat nuhtelivat häntä saadakseen hänet vaikenemaan; mutta hän huusi vielä enemmän: ”Daavidin poika, armahda minua!” Silloin Jeesus seisahtui ja käski taluttaa hänet tykönsä. Ja hänen tultuaan lähelle Jeesus kysyi häneltä: ”Mitä tahdot, että minä sinulle tekisin?” Hän sanoi: ”Herra, että saisin näköni jälleen”. Niin Jeesus sanoi hänelle: ”Saa näkösi; sinun uskosi on sinut pelastanut”. Ja heti hän sai näkönsä ja seurasi häntä ylistäen Jumalaa. Ja sen nähdessään kaikki kansa kiitti Jumalaa.

Rukoukset

1. Kuule, Herra Jumala, laupiaasti rukouksemme. Päästä meidät syntiemme siteistä ja varjele meitä kaikessa vastoinkäymisessä. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta. Amen.

2. Me kiitämme sinua, Herra Jeesus Kristus, ettet tullut maan päälle palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkesi lunnaiksi monen edestä. Suo meidän alati muistaa opetustasi, että joka rakastaa elämäänsä, kadottaa sen, mutta joka vihaa elämäänsä tässä maailmassa, säilyttää sen iankaikkiseen elämään. Auta meitä seuraamaan sinua kärsimisessä ja kuolemisessa, niin että saamme elää kanssasi kirkkaudessa. Kiinnitä meitä yhä enemmän sanaasi, että uskollisesti kilvoittelisimme elämän tiellä ja saisimme vihdoin vanhurskauden katoamattoman seppeleen. Amen. 

Päivän psalmi

Antifoni:

Ps. 31:3

Ole minulle turvakallio, *
vuorilinna, johon minut pelastat.

Psalmi:

Ps. 31:2–6

Herra, sinuun minä turvaan. *
Älä salli minun ikinä häpeään tulla, vapahda minut vanhurskaudessasi.

Kallista korvasi minun puoleeni, riennä, pelasta minut. *
Ole minulle turvakallio, vuorilinna, johon minut pelastat.

Sillä sinä olet minun kallioni ja linnani, *
ja nimesi tähden sinä minua johdat ja talutat.

Sinä päästät minut verkosta, jonka he ovat eteeni virittäneet, *
sillä sinä olet minun turvani.

Sinun käteesi minä annan henkeni, *
sinä, Herra, lunastat minut, sinä uskollinen Jumala.

Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,

niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Antifoni toistetaan.

Hallelujasäe

Ps. 116:12 (–13)

Kuinka minä maksan Herralle *
kaikki hänen hyvät tekonsa minua kohtaan?

(Minä kohotan pelastuksen maljan *
ja huudan avukseni Herran nimeä.)

Tiedot

Päivämäärä:
3.3
Tapahtumaluokka:


Ulkoasu: Simo Santala | Wordpress kehitys: Juha Stenroos