Ladataan Tapahtumat

« Kaikki Tapahtumat

  • Tämä tapahtuma on mennyt.

Pyhien muistopäivät: Basileios Kesarealainen (Suuri)

2.1

Basileios Kesarealainen (330–379) on yksi neljännen vuosisadan merkittävimmistä kirkkoisistä. Hän oli vaikutusvaltainen kirkonmies, kristillisen kilvoituselämän järjestäjä, kolminaisuusopin puolustaja ja piispa.

Basileios syntyi Kappadokiassa, nykyisen Turkin alueella kristittyyn perheeseen. Nuorena hän sai korkean akateemisen koulutuksen Kappadokiassa, Konstantinopolissa ja Ateenassa. Noin 25-vuotiaana hän palasi kotiseudulleen ja seurasi isänsä jalanjälkiä toimien puheopin opettajana. Basileios ei kuitenkaan ehtinyt työskennellä tässä toimessaan kovin pitkään, sillä jo pian hän matkusti tutustumaan kristittyjen askeettien yhteisöihin Mesopotamiassa, Syyriassa, Palestiinassa ja Egyptissä. Palattuaan kotiin hän alkoi itsekin viettää askeettista elämää sisarensa Makrinan kanssa perheen tilalla Pontoksessa.

Basileioksen kirkollinen ura oli monivaiheinen. Jo uransa alkuvaiheessa hän näki paljon vaivaa ympärilleen kokoontuneen kilvoittelijajoukon yhteisöllisen elämän järjestämiseksi. Vuonna 360 hänet vihittiin Kappadokian Kesarean kirkon lukijaksi. Kaksi vuotta myöhemmin hän sai pappisvihkimyksen, mutta joutui pian tämän jälkeen ristiriitaan piispansa kanssa ja palasi jälleen retriittitilalleen Pontokseen. Kuitenkin vuonna 364 Kesarean kirkkoa kohdannut areiolaisuuden uhka toi Basileioksen takaisin palvelemaan seurakuntaansa. Aluetta kohdanneen nälänhädän aikana hän järjesti seurakunnassaan avustusoperaation ja saavutti näin kansan suosion. Lopulta vuonna 370 hänet vihittiin Kesarean piispaksi. Tässä tehtävässään Basileios huolehti kaupunkinsa hyvinvoinnista ja perusti ensimmäisen merkittävän kristillisen sairaalan. Basileioksen piispakautta värittivät jatkuvat opilliset ja kirkkopoliittiset ristiriidat toisten piispojen kanssa. Monet näistä vaikeuksista johtuivat paljolti hänen horjumattomasta pitäytymisestään Nikaian uskontunnustuksen sisältöön. Hän joutui myös ottamaan voimakkaasti kantaa Pyhän Hengen jumaluutta koskevan oikeauskoisen opetuksen puolesta.

Basileioksen kirjallinen tuotanto heijastaa hänen uransa eri ulottuvuuksia. Hänen askeettista yhteisöelämää koskevat kirjoituksensa muodostavat kokonaisen teossarjan, joista kaksi keskeisintä kirjaa, Pyhän Basileios Suuren laaja luostarisääntö sekä vastaava lyhyempi säännöstö loivat perustan koko itäisen kristikunnan luostarielämälle. Basileioksen nuoruuden saavutuksiin kuuluu myös kokoomateos Origenes Aleksandrialaisen (185–254) teksteistä, jonka hän laati yhdessä ystävänsä ja opiskelutoverinsa, myöhemmin itsekin huomattavaksi piispaksi nousseen Gregorios Nazianzoslaisen (329–390) kanssa. Kirkollisen virantoimituksen ja opetuksen asioita puolestaan kuvastavat havainnollisesti Basileioksen lukuisat saarnat sekä hänen henkilökohtaiset kirjeensä, joita hän kirjoitti muun muassa kirkonmiehille, munkeille ja nunnille, sekä muille kristityille. Näitä kirjeitä on säilynyt pitkälti yli 300 kappaletta. Basileioksen opillisista teoksista merkittävin on De Spiritu Sancto, Pyhästä Hengestä. Teoksessa piispa vahvistaa sekä Pojan että Hengen jumaluuden, ja valmistaa tällä tavalla tietä uusnikaialaiselle opetukselle, joka linjattiin virallisesti Konstantinopolin kirkolliskokouksessa vuonna 381.

Vaikka Basileios vaikutti opetuksellaan Konstantinopolin kokouksen historialliseen päätökseen, hän ei kuitenkaan ehtinyt todistaa konsiilissa julistettua oikean kolminaisuusopin voittoa. Hän kuoli taistelujensa sairastuttamana ja uuvuttamana vuonna 379. Kesarean piispa, jota jo hänen omana aikanaan kutsuttiin lisänimellä Suuri, vaikutti huomattavan paljon Kirkon opetukseen ja elämään, sekä tarjosi näin suuren esikuvan lukuisille myöhemmille piispoille.

Piispuuteen liittyen Basileiokselta muistetaankin eräs lausahdus: Prefekti syytti Basileiosta keisarin vastustamisesta ja uhkasi omaisuuden viemisellä ja väkivallalla. Basileios vastasi pitävänsä uhkauksia tyhjän arvoisena. ”Mitä on takavarikointi, jos ei ole mitään omaisuutta? Jumalan pyhiinvaeltajan koti on kaikkialla. Kidutukset eivät voi vahingoittaa ruumista, joka on niin heikko, että yksikin isku saattaisi aiheuttaa sen kuoleman.” Tämän kuultuaan prefekti huomautti, ettei kukaan ole koskaan puhunut hänelle kuten Basileios. Basileioksen lyhyt ja iskevä vastaus kuului: ”Ehkä sinä et ole koskaan tavannut piispaa.”

Basileioksen tuotannosta on toistaiseksi suomennettu neljä teosta, joiden julkaisutiedot ovat seuraavat:

  • Basileios Suuri: Mitä hyötyä nuorisolle on Kreikan kirjallisuudesta. – Lukianos: Miten historiaa on kirjoitettava. suom. Kaarle Hirvonen. Helsinki. 1977.
  • Pyhän Basileios Suuren opetuspuheita. Suom. Sisar Kristoduli. Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto. 1994.
  • Pyhien joukkoon kuuluvan isämme Basileioksen, Kappadokian Kesarean arkkipiispan Kuuden päivän luomistyö. Yhdeksän luomistyötä käsittelevää saarnaa. Suom. Heikki Koskenniemi. Käännöksen ensimmäinen julkaisu: Kirkon aarteet. Sley-Media. 2011. (Hexameron. 378). Toinen julkaisu: Studia Patristica Fennica 2. Helsinki: Suomen patristinen seura ry. 2015.
  • Pyhän Basileios Suuren Laaja Luostarisääntö. Suom. Fevronia Orfanos. Valamon luostari. 2016.

Tiedot

Päivämäärä:
2.1
Tapahtumaluokka:


Ulkoasu: Simo Santala | Wordpress kehitys: Juha Stenroos