Kysymys: Hei. Lueskelin lapsikasteesta kertovaa artikkelianne jossa sanottiin näin: ”Lapsikin siis tarvitsee kasteen, joka synnyttää uudesti, (Joh. 3:5, Tit. 3:5), lahjoittaa syntien anteeksiantamuksen (Apt. 2:38, Apt. 22:16), pukee Kristukseen (Gal. 3:27), ja hautaa ja herättää Kristuksen kanssa (Kol. 2:12. Ks. lisää KASTE).” Käsitin niin, että ilman kastetta lapsi ei voi pelastua ja näin ollen myöskään kukaan muukaan ei voi pelastua. Miten on ryövärin laita, jota ei kastettu, mutta jolle Jeesus silti lupasi seuraavasti: ”Niin Jeesus sanoi hänelle: ”Totisesti minä sanon sinulle: tänä päivänä pitää sinun oleman minun kanssani paratiisissa.’’ (Luuk. 23:43.) Miten tämä sopii kuvaan, että jokainen on kastettava, että pääsee taivaaseen?
Vastaus:
Hei! Ja kiitos kysymyksestä. Et varmasti ole yksin tämän kysymyksen kanssa. Monet ovat vastanneet tähän kysymykseen kattavammin kuin minä tässä yritän, mutta toivottavasti tästäkin vastauksesta on apua. Yritän olla selkeä ja lyhytsanainen.
Aluksi lyhyesti kasteesta, josta on paljon kirjoitettu näilläkin sivustoilla. (Aihetta käsitteleviä artikkeleita löydät täältä.) Raamatun ja luterilaisen opin mukaan kaste on välttämätön pelastukseen. Tämä koskee kaikkia ihmisiä. Samalla on otettava huomioon, että Jumalan sana vaikenee aiheesta niin sanotuissa erityistapauksissa. Tällainen on esimerkiksi se surullinen tilanne, että pieni lapsi kuolee ennen kuin hänet ehditään kastaa. Samankaltainen esimerkki voisi olla myös pakana, joka haluaa tulla kristityksi, mutta kuolee ennen kuin ehtii saada kasteen. Tämänkaltaisissa, hämmennystä ja surua aiheuttavissa elämäntilanteissa, me saamme jättää lähimmäisen hyvän ja armollisen taivaallisen Isän haltuun. On hyvä muistaa, että Jumala on paljon armollisempi kuin me ihmiset voimme tai haluamme koskaan olla.
Jumala on asettanut kasteen niin sanotusti pelastuksen portiksi. Jumala on velvoittanut seurakuntansa ”kastamalla ja opettamalla” tekemään opetuslapsia. Hän ei siis ole antanut meille muuta käskyä ja asetusta opetuslapseksi tekemisestä ja pääsemisestä kuin kasteen ja opetuksen. Kaikkivaltias Jumala voi pelastaa ihmisen miten ja missä tahtoo. Meille Hän on kuitenkin antanut kasteen välineeksi Hänen omakseen pääsemisessä. Meidät on näin sidottu ja velvoitettu käyttämään kastetta Jumalan tahtomalla tavalla. On ymmärrettävää, että herää suuri huoli, jos kristillisen seurakunnan piirissä jotakin ihmistä ei ehditä kastaa ennen kuin hän kuolee. Kristillisessä kirkossa on perinteisesti ja hyvin laajasti opetettu, ettei kasteen puute sinänsä ole kadottavaa, vaan kasteen halveksiminen. Nämähän ovatkin kaksi ihan eri asiaa. Ihminen, joka haluaa tulla kristityksi (= kastetuksi) ei tietenkään halua olla ottamatta kastetta Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Jos hän kuitenkin menehtyy ennen haluamaansa kastetta, ei meillä ole mitään syytä uskoa etteikö hän olisi Jumalan luona.
Nyt kun puhumme kasteesta ja sen välttämättömyydestä pelastukseen, on otettava huomioon, milloin Kristus Jeesus asetti kasteen? Eli mikä oli aika ja tilanne, kun Hän määräsi, että Hänen opetuslapsekseen tullaan kasteen ja opetuksen kautta (Matt. 28:18–19)?
Jeesus oli kärsinyt, kuollut ristillä, haudattu, noussut kuolleista ja näyttäytynyt omilleen. Hän oli siis sovittanut koko ihmiskunnan synnit ja avannut meille tien taivaaseen. Vasta tämän jälkeen Hän asetti kasteen ja opetuksen opetuslapseksi tulemisensa välineeksi. Ennen Jeesuksen kuolemaa ja ylösnousemusta ei ollut olemassa vielä Herramme asettamaa kastetta, kristillistä kastetta. Jeesuksen asettamasta kasteesta oli ainoastaan ennakkokuvia pelastushistoriassa ja Vanhan Testamentin kirjoituksissa. (Esimerkiksi Johannes Kastajan kaste ei ollut vielä kristillinen kaste.)
Kristillisellä kasteella on tietty sisältö. Sen voisi ilmaista lyhyesti: Herra Jeesus Kristus. Tai vähän laajemmin: Syntien anteeksiantamus Jeesuksen Kristuksen ristinkuoleman ja ylösnousemuksen tähden. Tästä voi lukea lisää näiltä sivuilta, vaikkapa kohdista ”kaste”, ”lapsikaste”, ”sakramentit” ja ”armonväline”.
Kun ihminen kastetaan kristillisellä kasteella, hän saa omakseen Jeesuksen ja pelastuksen Hänessä. Kastettu on ”Kristuksessa”, ”pelastettu”, ”anteeksisaanut”, ”Jumalan lapsi” jne. Kun ihminen on ”Kristuksessa”, hän on Jumalan valtakunnassa ja perii Jeesuksen kanssa iankaikkinen elämän.
Kun ristillä roikkuva Vapahtajamme lupasi vierellään kituvalle rosvolle, että tämä pääsee Herramme kanssa paratiisiin, niin tuo lupaus totetutui. Jeesus ei valehtele eikä lupaa turhia. Voisi sanoa kuvaannollisesti, että Jeesus oli tuossa tilanteessa ristin ryövärin kaste. Jeesus on nimittäin kasteen, ja kaikkien armonvälineiden, keskus ja sisältö. Meillä ei ole muuta pelastustietä kuin Hän.
Tässä kohden on tärkeää huomata edellä mainittu kasteen asettamisen ajankohta. Ristin ryövärin kuollessa, Jeesus ei ollut asettanut kastetta. Ristin ryövärin tilanne on hieman samanlainen kuin ennen häntä kuolleiden Jumalan lasten: he kuolivat uskossa tulevaan Messiaaseen.
Tuo rosvohan kuoli todennäköisesti tuona samana päivänä. Hänen sääriluunsa murskattiin, eikä hän jaksanut enää kannatella itseään jaloilla ylös työntäen. Hän kuoli todennäköisesti siksi tukehtumalla. Hän joutui pos tästä maailmasta ja sitten Jeesuksen lupaus totetui hänen kohdallaan.
Mutta sitä ennen tapahtui se, mikä mahdollisti tämän miehen paratiisiin pääsemisen. Jeesus kuoli. Keskellä pimeyttä Jeesus huusi: ”Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni”. Kaikkien synnit oli sovitettu, tuon uskovan roiston, toisen pilkkaavan roiston, hallitusmiesten, roomalaisten sotilaiden, kaikkien maailman rosvojen, murhaajien ja kapinallisten synnit. Kaikki minun syntini, kaikki sinun syntisi. Ja tuo uskova ryöväri näki ja kuuli Jeesuksen kuolevan. Niin näki pilkkaavakin ryöväri ja kaikki muut. Kuoliko samalla tämän katuvan ja Jeesukseen uskovan roiston toivo? Ei kuollut, sillä Jeesus oli luvannut hänelle, vannonut hänelle ettei hän kuole ikuisesti, vaan on kohta odottamassa vanhurskasten ylösnousemusta ”paratiisissa”.
Niinpä kun sinun toivosi vaikuttaa kuolevan, niin muista tämä Jeesukseen uskova roisto ja Jeesuksen sanat hänelle. Siinä on toivo meille kaikille toivottomille, meille joilla ei ole mitään toivoa omasta hyvyydestä ja pyhyydestä. Yksi on kuollut ja me saamme elää. Jeesus on vannonut sen. Kuule Hänen valaansa sinulle ja minulle, kaikille ihmisille ja tarraudu Hänen valaansa, kuten roisto, joka pyysi Jeesusta muistamaan itseään:
Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu (Mark. 16).
Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut? Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman. Sillä jos me olemme hänen kanssaan yhteenkasvaneita yhtäläisessä kuolemassa, niin olemme samoin myös yhtäläisessä ylösnousemuksessa (Room. 6).
Tämä on varmasti totta!
(Kuva: LCMS)
