Uudestikaste ja katumus

Kysymys: Kysymykseni koskee uudestikastamista. Tämä kuvailemani tilanne on kipeä monen kristityn sydämessä, mutta vaikka asiaa olen kysellyt tai netistä etsinyt vastauksia, en ole vastausta löytänyt. 

Olen alunperin luterilainen ja lapsena kastettu. Nuorena lähdin kuitenkin vapaisiin suuntiin harharetkille ja niinä aikoina kävin uudestaan kasteella, lähinnä yhteisön painostuksesta ja muutaman irrallisen raamatunpaikan perusteella. Aikuisiällä väsyin uskonnon suorittamiseen ja palasin luterilaisuuteen. Mieltäni vaivaa kuitenkin se, että pidin halpana Jumalan kasteen armoa ja kävin omin teoin suorittamassa uuden kasteen. Kysymys on siis: Onko uudestikasteella käyminen synti? Tuleeko minun tunnustaa tämä uudestikastamiseni syntinä? Palaanko synninpäästön jälkeen Jumalan silmissä alkuperäiseen kasteeseeni?

Vastaus: 

Hyvä Marjo,

Kysymyksesi on hyvä, sillä moni uudestaan kasteella käynyt kyselee samaa.

On tärkeätä ensin ymmärtää Jumalan sanasta, että kaste on aina Jumalan teko ihmisen hyväksi, eikä ihmisen kuuliaisuuden teko Jumalalle. Kaste ei ole ansio, vaan lahja. Tämä ymmärrys on ratkaiseva puhuttaessa lapsikasteen ja yleensä kasteen pätevyydestä. Raamattu ei missään sano, että kaste on ihmisen tunnustusteko, vaikka monissa kirkkokunnissa niin opetetaankin. (Viittaan tässä kirjoitukseeni näillä sivuilla: ’Miksi lapsikastetta pidetään ongelmana’).

Uudesti kastettavaksi meneminen on kyllä ehdottomasti Jumalan tahdon vastaista, siis syntiä. Mutta en tahtoisi sanoa sitä niinkään kasteelle menevän synniksi – on se kyllä sitäkin – vaan meidän, koko kristikunnan synniksi. Se on väärien opettajien synti ja se on niiden kirkkojen synti, jotka kyllä tuntevat Raamatun opetuksen, mutta eivät ole pitäneet huolta siitä, että kristityt saavat tätä opetusta. Jeesus sanoo, että opetuslapsiksi tehdään kahta työkalua käyttäen: kastetta ja opetusta. Jos jompikumpi laiminlyödään, toimitaan Jumalan käskyn vastaisesti.

Moni on juuri vajaan kasteopetuksen tähden joutunut epävarmaksi oman kasteensa pätevyydestä ja siksi ajautunut uudelle kasteelle – usein todellakin sosiaalisesta paineesta. Jumalan työn ja lahjavanhurskauden epäileminen ja oman työnsä tuominen (uusi kaste) sen sijalle tai lisäksi, on epäuskon syntiä. Jumala antaa mielellään tämänkin synnin anteeksi, kuten Hän antaa anteeksi kaikki synnit sille, joka turvautuu Jeesuksen sovitustyöhön. 

Jumalan silmissä ensimmäinen kaste, siis varsinainen kaste, jossa Hän otti ihmisen omakseen ”Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen”, on ollut koko ajan pätevä. Sen kasteen yhteyteen Hän kutsuu kaikkia, jotka ovat tavalla tai toisella rikkoneet kasteen liiton ja pitäneet lapsikastetta joko maailmallisista tai muka hurskaista syistä halpana. 

Kasteen sisältö ja lahja on juuri se, että se pesee meidät lunta valkeammaksi, jopa epäuskon ja itsevanhurskauden synneistä.

Pietari vastasi: ”Kääntykää ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteeksi. Silloin te saatte lahjaksi Pyhän Hengen. Teitä tämä lupaus tarkoittaa, teitä ja teidän lapsianne, ja myös kaikkia niitä, jotka ovat etäällä – keitä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu.”

Katso lisää artikkeleita kasteesta täältä.


Evästeasetukset
Ulkoasu: Simo Santala | Wordpress kehitys: Juha Stenroos