Tunnemme länsimaissa ympärileikkauksen rituaalin yleensä lähinnä juutalaisuuden kautta, vaikka se itsessään on yleisempi ilmiö. Sillä tarkoitetaan miehen tai pojan siittimen esinahan osittaista poisleikkaamista. Juutalaisuudessa se toimii liiton merkkinä.

Juutalainen kulttuuri ja elämänkaari rakentuvat tiettyjen uskonnollisten rituaalien ja juhlien ympärille. Tästä syystä liittyy juutalaisuudessa moniin tärkeisiin tapahtumiin, kuten syntymään, aikuistumiseen, avioliittoon ja kuolemaan, rikas perinteiden kirjo. Miespuolisen juutalaisen elämässä ympärileikkaus on näistä uskonnollisista rituaaleista ensimmäinen. 

Vanhan testamentin ympärileikkaamista tarkoittava heprean verbi on ’muul’. Kreikankielisenä vastineena kyseiselle sanalle toimii ’peritěmnō’. Raamatussa ympärileikkaus mainitaan ensimmäisen kerran sen liiton yhteydessä, jonka Jumala teki Aabrahamin kanssa (1. Moos. 17). Tämä kuvaus on juutalaisen itseymmärryksen mukaan koko juutalaisuuden syntykertomus ja hyvin paljon sen identiteettiä määrittävä tekijä. Jumala kutsui Aabrahamin Mesopotamiasta Kanaaninmaahan ja lupasi antaa maan hänen jälkeläisilleen. Tämän liiton merkkinä oli juuri ympärileikkaus. Ympärileikkaus saa voimakkaan merkityksen juutalaisuudessa nimenomaan tämän Aabrahamin ja Jumalan liiton merkkinä, joka koskee juutalaisen ymmärryksen mukaan myös Aabrahamille luvattua kansaa. Ympärileikkauksen seremonian nimitys on hepreaksi ’berit mila’, ’ympärileikkauksen liitto’.

Ympärileikkaus piti juutalaisuudessa suorittaa kaikille poikalapsille kahdeksan päivän iässä. Liiton ehtoihin kuului myös, että ympärileikkaamattomat oli hävitettävä kansan keskuudesta. Siinain laki kielsi ympärileikkaamattomia syömästä pääsiäislammasta, joka oli toinen juutalaisuuden keskeinen rituaali (2. Moos. 12:48, Hesekiel 44:9). 

Ympärileikkaus saa ”täydellistymänsä” ns. Bar mitsva-juhlassa, kun poika on täyttänyt 13 vuotta. Silloin juutalainen poika tulee aikuiseksi, eli velvolliseksi elää juutalaisena. Silloin hänestä tulee bar mitsva, ”käskyn poika”.   

Kaikki Egyptissä syntyneet israelilaiset olivat ympärileikattuja. Erämaavaelluksen aikana syntyneitä sitä vastoin ei ollut leikattu. Kansan saavuttua Kanaaniin, Mooseksen seuraaja Joosua ympärileikkautti kaikki miespuoliset israelilaiset. Juutalaisuudessa ympärileikkaukseen liitettiin yleisesti käytäntönä myös nimen antaminen 1. Moos. esikuvaa seuraten (1. Moos. 21:3–4, Luukas 1:59, 2:21). Nimenantamiskäytäntö on jatkunut myös myöhemmin kristillisessä kirkossa kristillisen kasteen yhteydessä, joka ymmärretään juutalaisen käytännön jatkumoksi ns. ”uuden liiton ympärileikkaukseksi” (Kolossalaiskirje 2:11-13).  

Jo Raamatussa tulee vastaan huoli siitä, että ympärileikkauksesta tuli vain ulkonainen tapa, sen hengellisen merkityksen jäädessä sivuun (5. Moos. 10:16, 30:6, Jeremia 4:4). Esimerkiksi Jeremian kirjassa valitetaan, että ”koko Israelin heimo on sydämeltään ympärileikkaamaton” ja ”heidän korvansa ovat ympärileikkaamattomat, niin etteivät he voi kuulla heidän Jumalansa sanaa” (Jeremia 6:10, 9:25–26).

Seleukidihallitsijoiden valtakaudella Antiokhos IV Epifanes (175–163 eKr.) hyökkäsi juutalaisten uskontoa vastaan monin erilaisin tavoin, mm. kieltämällä heiltä ympärileikkauksen. Poikansa ympärileikkauttaneet äidit surmattiin perheineen. Tästä aiheesta juutalaisten näkökulmasta ja samaan aiheeseen liittyvästä temppelin häpäisystä voi lukea esimerkiksi Makkabealaiskirjasta. Erityisesti vainojen aikana ympärileikkauksen merkitys yhteisen uskon tunnusmerkkinä korostui ja tämän uskon puolesta oltiin valmiita jopa marttyyrikuolemaan. Kuitenkin monet uudistusmieliset ja hellenistisen kulttuurin painostuksessa olevat juutalaiset, jotka halusivat omaksua ympäröivän kulttuurin, laiminlöivät ympärileikkauksen.

Liiton merkin lisäksi esimerkiksi Filon viittaa ympärileikkauksen terveydellisiin seikkoihin positiivisessa merkityksessä. Myös Jeesus vaikuttaa viittaavan ympärileikkauksen parantavaan vaikutukseen:   

”Mooses antoi teille ympärileikkauksen – ei niin, että se olisi Moosekselta, vaan se on isiltä – ja sapattinakin te ympärileikkaatte ihmisen. Sentähden: jos ihminen saa ympärileikkauksen sapattina, ettei Mooseksen lakia rikottaisi, miksi te olette vihoissanne minulle siitä, että minä tein koko ihmisen terveeksi sapattina?” (Johanneksen evankeliumi 7:22–23)

Myös Jeesus ympärileikattiin kahdeksan päivän ikäisenä. 

Varhaisessa seurakunnassa syntyi kysymys siitä, koskeeko ympärileikkaus kristillistä seurakuntaa. Apostolien kokous vakuuttui, ettei ympärileikkauskäsky koske uuden liiton seurakuntaa (Apt. 15:5-31). Ympärileikkaus ei enää ole pelastuskysymys, mutta Raamattu ei myöskään kiellä sitä. Siksi kristityksi kääntynyt juutalainen voi edelleen ympärileikkauttaa poikansa. Paavalikin ympärileikkautti Timoteuksen, jotta hänen ympärileikkaamattomuutensa ei olisi pahennukseksi ja evankeliumin esteeksi (Apt. 16:3).

Paavalin opetuksessa korostuu ympärileikkauksen hengellinen tulkinta. Oikea ympärileikkaus ei ole ulkonainen, vaan sisäinen (Room. 2:28-29). Pyhä kaste on asetettu uuden liiton ympärileikkaukseksi:

Hänessä te myös olette ympärileikatut, ette käsintehdyllä ympärileikkauksella, vaan lihan ruumiin poisriisumisella, Kristuksen ympärileikkauksella: ollen haudattuina hänen kanssaan kasteessa, jossa te myös hänen kanssaan olette herätetyt uskon kautta, jonka vaikuttaa Jumala, joka herätti hänet kuolleista (Kol. 2:11-12).

Varhaisessa seurakunnassa kaste ymmärrettiin myös edellytykseksi ehtoolliselle osallistumiselle. Kuten ympärileikkaamaton ei saanut syödä pääsiäislammasta (2. Moos. 12:48), samoin kaste on portti ehtoolliselle. ”Teidän kiitosateriastanne älköön syökö älköönkä juoko kukaan muu kuin Herran nimeen kastetut” (Didakhe 9:5).

Ks. myös Miten tulisi ymmärtää raamatunkohta Moosesta uhkaavasta kuolemasta?