On sanottu, että ”jos toista Marttia ei olisi ollut, niin ensimmäinen olisi tuskin säilynyt.” Martin Chemnitziin viitataan joskus ”toisena Marttina” (ensimmäisellä viitataan Lutheriin), jolla alleviivataan hänen valtaisaa merkitystään uskonpuhdistuksen perinnön vaalimisessa. Hänen poikkeuksellinen oppineisuutensa ja esimerkiksi kirkkoisien tuntemus auttoi luterilaista kirkkoa keskeisellä tavalla uskonpuhdistusta seuranneissa taisteluissa. Martin Chemnitz (1522-1586) syntyi kolmantena lapsena Paul ja Euphemia Chemnitzin perheeseen. Hänen vanhempi veljensä Matteus peri isän liiketoiminnan, kun isä kuoli suhteellisen varhain (1535). Koska veli eli ilmeisesti riehakasta elämää, niin nuori Martin joutui opiskelemaan suhteellisen vaatimattomissa oloissa. Hän elätti itsensä opiskeluaikoina muun muassa tutorina ja kirjastonhoitajana. Kirjastonhoitajan paikasta hän myöhemmin itse totesi sen olevan ”yksi suurimmista siunauksista, jonka Jumala hänelle antoi opiskeluaikoina”. Chemnitz ei arvostanut asioiden pintapuolista tutkimista, vaan tahtoi aina mennä itse ytimeen. Hänet vihittiin Braunschweigin hiippakunnan pastoriksi 25.11.1554 ja myöhemmin hänestä tuli saman hiippakunnan superintendentti (piispaa vastaava nimitys). Hän oli koko elämänsä ajan hyvin tunnollinen opiskelija ja äärimmäisen tuottelias teologi. Chemnitz vaikutti uransa aikana huomattavasti luterilaisen kirkon historiaan. Häntä pidetään muun muassa Yksimielisyyden ohjeen pääkirjoittajana. Saamme kiittää Jumalaan siitä, että hän antoi Chemnitzin varjelemaan varhaisen luterilaisen kirkon yhtenäisyyttä. Hän myös puolusti ansiokkaasti luterilaisuutta roomalaiskatolisen kirkon vastauskonpuhdistusta vastaan kirjoittamalla neljä osaisen Examinaation, eli Trentin kirkollisen konsiilin tarkastelun. Examinaatio keskittyy kritisoimaan roomalaiskatolisen kirkon oppia, mutta myös ansiokkaasti tuo esiin Raamatun ja vanhan kirkon perusteet luterilaiselle uskolle. Näin Chemnitzin näkemys ja teologinen osaaminen näytti luterilaisen kirkon patristiset (kirkko-isien teologiaan perustuvat) juuret. Samaa todistaa myös Chemnitzin kalvinismia vastaan kirjoitettu teos ehtoollisesta, missä Kristuksen todellisen ruumiin ja veren läsnäolo ehtoollisen leivässä ja viinissä on ehdoton ja luovuttamaton tosiasia. Chemnitz selitti myös vuosia opiskelijoille Melanchthonin Loci Theologici teosta. Huomattavaa hänen opetuksessaan on, että vaikka hänellä oli omat erimielisyytensä Melanchthonin teologian kanssa, hän ei missään vaiheessa hauku, solvaa tai aseta itseään vastakkain Melanchthonin kanssa, vaan selittää kaikki kysymykset lempeästi ja raamatullisesti oikein. Näin huomaamme, että Chemnitz teologiassa ja persoonassa yhdistyivät sekä valtava teologinen osaaminen että lähimmäisen rakkaus ja lempeys toisia kohtaan. Chemnitzin teologisesta linjasta voidaan todeta, että hän seuraa uskollisesti Lutherin jalanjälkiä, mutta syventää sitä vielä entisestään ja osoittaa Lutherin teologian katolisuuden (yleiskirkollisuuden) myös historiallisessa mielessä. Kirkollisesti olisi tärkeää, että Chemnitzin tuotantoa käännettäisiin yhä useammalle kielelle ja tietoisuus hänestä leviäisi varsinkin aikoina, jolloin opillinen sekavuus ja pinnallisuus lisääntyvät yhä nopeammin. Nyt häntä voivat lukea kaikki englanninkielen taitoiset, sillä monia hänen teoksiaan on käännetty englanniksi. Hyvänä perusteoksena toimii esimerkiksi ”The Second Martin, The Life And Theology Of Martin Chemnitz”. Katso kaksi suomennettua Chemnitzin tekstiä täältä: Martin Chemnitz. Kaikki pyhien muistopäivät täällä.Pyhien muistopäivät: Martin Chemnitz
8.4