Neitseestäsyntyminen

2.4.2020 • Ydinkohdat / N

Apostolisessa uskontunnustuksessa kirkko lausuu yhteisen uskonsa Jeesuksen syntymästä: “Minä uskon… Jeesukseen Kristukseen,… joka sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta…” Sekä latinan että kreikan teksti puhuvat täsmälleen samasta asiasta: Jeesuksen sikiäminen Marian kohdussa tapahtui Pyhästä Hengestä (conceptus est de Spiritu Sancto, τòν συλληφθέντα ἐκ πνεύματος ἁγίου). Jeesus syntyi neitsyestä (natus ex Maria Virgine, γεννηθέντα ἐκ Μαρίας τῆς παρθένου).

Tämä opetus on otettu erityisesti kahdesta evankeliumien kohdasta: Matt. 1:18–25 ja Luuk. 1:26–38. Matteuksen katkelma on kerrottu Jeesuksen juridisen isän Joosefin näkökulmasta, Luukkaan teksti puolestaan kuvaa Marian kokemusta. Matteus siis kirjoittaa siitä, kuinka Joosef sai kuulla Marian olevan raskaana. Tuohonkin aikaa ihmiset tiesivät, mistä lapset tulevat. Kun Joosef itse ei ollut lapsen isä, oli Maria selvästi tehnyt aviorikoksen. Vaikka pari ei ollut vielä viettänyt häitään, oli tehty kihlasopimus oikeudellisesti sitova. Siksi Joosef aikoi kirjoittaa Marialle erokirjan. Näiden sisäisten kamppailujen keskellä Joosef sai unessa näyn. Enkeli ilmoitti hänelle, mikä oli asian laita: Tämä kaikki on tapahtunut, että kävisi toteen, minkä Herra on puhunut profeetan kautta, joka sanoo: ”Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, ja tälle on annettava nimi Immanuel”, mikä käännettynä on: Jumala meidän kanssamme. (Matt. 1:22–23).

Enkeli antaa Joosefille vahvan vakuuden. Hänelle osoitetaan Jumalan sanan kohta, jossa se, mikä nyt oli tapahtunut, oli ilmoitettu. Sitaatti on Jesajan kirjasta (7:14). Jesajan kirjan vanha kreikankielinen käännös, Septuaginta käyttää tässä sanaa παρθένος, neitsyt. On kuitenkin huomautettu, että hepreankielisen alkutekstin sana עַלְמָה (almāh) tarkoittaa naimaikäistä nuorta naista, ennen kuin hän saa ensimmäisen lapsensa. Näin kyse voisi olla neitsyestä, mutta ei välttämättä. Tekstiyhteydessä puhutaan siitä, kuinka tämän lapsen sikiäminen olisi Jumalan antama merkki. Siksi on luontaista ajatella, että merkki olisi jotain tavallisen järjestyksen ylittävää. Jesajan luvussa 8 puhutaan profeetan pojista. Voi olla, että he ovat askel profetian toteutumisessa. Mutta sitten teksti jatkuu lukuun 9, missä puhutaan jälleen tuosta syntyvästä lapsesta: Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus, ja hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas. (Jes. 9:6). Näin Jesajan tekstin kulku vie lukijan sen ihmeen äärelle, että syntyy Kuningas, joka hallitsee ikuisesti (9:7). Hän sikiää Jumalan merkkinä ja Jumalan aloitteesta, ilman ihmisen vaikutusta.

Luukkaan tallettama tekstijakso puolestaan kertoo, miten enkeli ilmoitti Marialle Jeesuksen sikiämisen. Maria ihmettelee ilmoitusta: ”Kuinka tämä voi tapahtua, kun minä en miehestä mitään tiedä?” Enkeli vastasi ja sanoi hänelle: ”Pyhä Henki tulee sinun päällesi, ja Korkeimman voima varjoaa sinut; sentähden myös se pyhä, mikä syntyy, pitää kutsuttaman Jumalan Pojaksi. (Luuk. 1:34–35) Jumalan läsnäolo tuli Salomon aikana ja täytti temppelin. Nyt Pyhä Henki tulee Marian ylle, ja niin jatkossa puhutaan Mariasta Jumalan läsnäolon paikkana. Kuten Jumala oli läsnä temppelissä, niin hän oli nyt Marian kohdussa. Maria esitetään Jumalan asuinsijana, liitonarkkuna.

Sekä Matteuksen että Luukkaan teksteistä on selvää, että Jeesuksen sikiäminen tapahtui Pyhän Hengen voimasta. Ei tarvittu miehen siementä. Niinpä meille kirkastuu myös se lupaus, joka jo paratiisissa annettiin syntiinlankeemuksen jälkeen: Ja Herra Jumala sanoi käärmeelle: “… Ja minä panen vainon sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille; se on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän.” (1. Moos. 3:14–15) Tavallista olisi puhua miehen siemenestä. Mutta tässä Jumala mainitsee vaimon siemenen. Jeesus olikin se vaimon siemen, jolla ei ollut lainkaan biologista isää maan päällä.

Voimmeko sanoa, miten sikiäminen Marian sisällä oikein tapahtui? Hedelmöittymiseenhän tarvitaan miehen siittiö ja naisen munasolu. Huomionarvoista on se, etteivät Raamatun tekstit selitä, miten hedelmöittyminen tapahtui, vaikka aikalaisetkin sitä varmasti miettivät. Tässä onkin suuri ero antiikin ajan myytteihin, joissa jumalien ja ihmisten yhteydestä syntyi jokin kolmannen kaltainen olio; ihmisen ja jumalan välimuoto tai yhdistelmä. Raamattu ei selitä asiaa ikään kuin Mariasta olisi syntynyt puoliksi ihminen ja puoliksi jumala. Sen sijaan Jeesuksesta puhutaan kokonaan Jumalana ja kokonaan ihmisenä. Jeesuksen yhdessä persoonassa on kaksi luontoa: Jumala ja ihminen. Vielä on hyvä muistaa, että kaksi opinkohtaa: neitseestäsyntyminen ja kaksiluonto-oppi, liittyvät toisiinsa, mutta eivät puhu täsmälleen samasta asiasta. Neitseestäsyntymisoppi kertoo ytimeltään sen, että Jeesuksen sikiäminen ei tapahtunut luonnollisella tavalla. Se ei vielä kuitenkaan kerro, millainen oli se elämä, joka alkoi Marian kohdussa. Tähän puolestaan vastaa oppi Jeesuksen kahdesta luonnosta: täydestä ihmisyydestä ja täydestä Jumaluudesta.

Ks. myös Neitsyt Maria – veljemme äiti, inkarnaatio ja Kristus


Ulkoasu: Simo Santala | Wordpress kehitys: Juha Stenroos