Suomen kielen sana ”armoistuin” tulee Lutherin saksankielisestä Raamatusta (Gnadenstuhle ’armoistuin’). Agricolan Uudessa testamentissa (1548) sana on muodossa ”armonstoli” eli ’armontuoli’. Tätä esinettä kutsutaan alkukielessä, hepreassa sanalla kappooreth, joka tarkoittaa ’peite’, […]

Pyhän Roomalaisen Keisarikunnan, johon kuuluivat Saksa ja laajoja alueita Euroopasta, valtiopäivät pidettiin vuonna 1521 Wormsissa. Martti Luther (1483-1546) sai kutsun saapua paikalle vastaamaan kirjoituksistaan. Kolmisen vuotta aiemmin Luther oli naulannut 95 teesiään Wittenbergin kirkon oveen. Teesit olivat ristiriidassa roomalaiskato…

Kirkkovuoden suurten juhlien edellä vietetään paastonaikaa. Pääsiäistä edeltää suuri paasto ja joulua pieni paasto. Paaston tarkoituksena on valmistaa kristityt suuren juhlan viettoon. Mitä paasto tarkoittaa? Mihin paastoa tarvitaan? Sananmukaisesti paasto […]

Mitä Jeesus tarkoittaa sanoillaan Matteuksen evankeliumissa? Mikä olisi oikea tulkinta-avain? On hyvä muistaa, että Raamattu ei määrittele millä nimillä meidän tulee kutsua pappeja. Sana pappi ei viittaa Uuden testamentin suomenkielisissä käännöksissä pappisvirkaan, vaan ainoastaan yleiseen pappeuteen (vrt. 1 Piet. 2:5). Sana pastori on lähempänä sikäli, että se tulee latinan sanasta pastor (paimen) ja tämä on myös yksi papiston nimitys Uudessa testamentissa (1 Piet. 5:2). Seurakunnan papistoa kutsutaan myös nimellä vanhin, johtaja ja myös muita nimityksiä käytetään. Voidaankin todeta, että lopulta olennaista…

Uuden testamentin tapahtumien aikaan Maria oli yleisin käytössä ollut juutalaisen naisen nimi. Tunnetuin Raamatun Maria on Jeesuksen äiti. Hän esiintyy kaikissa evankeliumeissa sekä Apostolien teoissa. Jeesuksen äiti oli kotoisin Galilean […]

Millainen on hyvä ihminen? Tällaiseen kysymykseen olisi antiikin aikana varmastikin vastattu puhumalla hyveistä. Kreikkalais-roomalaisessa kulttuurissa hyveellä (kreik. aretee, lat. virtus) tarkoitettiin tavoiteltavaa ominaisuutta tai luonteenpiirrettä. Hyveelliseksi tulemisen nähtiin tapahtuvan määrätietoisen […]

Toisinaan tulee esiin kysymys henkien erottamisen lahjasta. Ainoa paikka jossa siitä puhutaan on 1. Kor. 12:10. Vanhassa käännöksessä sanotaan: ”Hengen kautta … saa … toinen lahjan arvostella henkiä”. Uudessa käännöksessä: ”Henki […]

Usko on hyvin yleinen käsite ja siitä on liikkeellä monenlaisia käsityksiä. Varmaankin kaikilla ihmisillä, kristityistä puhumattakaan, on jonkinlainen käsitys uskosta. Kristinuskossa sillä on tietty erityinen merkitys. Usko ei ole sama […]

Jeesus Kristus sovitti ylimmäispapillisessa virassaan koko ihmiskunnan Jumalan kanssa. Hän sovitti ihmiset Jumalan kanssa siten, että hän itse antoi itsensä Jumalalle sovitusuhriksi (Joh. 17:19; 1. Tim. 2:6; 1. Joh. 2:2). Kristus toimi […]

Monelle on varmasti tullut mieleen kysymys, onko varhaiskristillisillä teologisilla keskusteluilla enää mitään merkitystä nykyaikana? Osalla varmaankaan ei ole kuin historiallista arvoa, mutta toisilla sitten on arvoa sitäkin enemmän. Onkin sanottu, […]


Ulkoasu: Simo Santala | Wordpress kehitys: Juha Stenroos