– Uskonpuhdistuksen juhlavuoteen 2017 valmistauduttaessa Ensimmäisistä seurakunnista kerrotaan: ”He pysyivät apostolien opetuksessa ja keskinäisessä yhteydessä, leivän murtamisessa ja rukouksissa”(Ap.t. 2:42). Mutta Kristuksen ja hänen apostoliensa opissa säilyminen oli koko ajan […]
Johdanto: Vuosien 1537-1540 aikana kohtasi luterilaista liikettä yleensä ja Wittenbergin kaupunkia erityisesti riita lain ja evankeliumin välisestä suhteesta. Tämän kiistan, samoin kuin aiemman, vuoden 1527, antinomistisen riidan keskipisteessä oli Johan […]
Luther julistettiin Wormsin valtiopäivillä valtakunnankiroukseen: Uskonpuhdistuksen alkutahdit lyötiin v. 1517, jolloin Luther naulasi 95 teesiään Wittenbergin linnankirkon oveen. Teesit oli tarkoitettu oppineiden välisen keskustelun pohjaksi. Mutta kuinka ollakaan, Lutherin teeseissä […]
Silloin Jaakob näki unen. Katso, maan päälle oli rakennettu portaat. Niiden pää ulottui taivaaseen, ja katso, Jumalan enkelit kulkivat niitä pitkin ylös ja alas. Herra seisoi portaiden yläpäässä. Hän sanoi: ’Minä olen Herra, sinun isäsi Aabrahamin ja Iisakin Jumala. Tämän maan, jonka päällä sinä makaat, minä annan sinulle ja sinun siemenellesi. Sinun jälkeläistesi luku on oleva niin kuin maan tomu.’
Tässä on ihana saarna ja koko kertomuksen jalokivi. Sitä on tarkasteltava huolella ja tarkoin. Olenhan useasti sanonut, että siinä, mitä saamme lukea Isistä ja pyhistä kirjoitetun, on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että Jumala puhuu heille. Siitä syystä he ovatkin pyhiä, joiksi heitä nimitetään. Pyhyys on kahdenlaista. Ensimmäinen on se, joka pyhittää sanalla. Toinen on se, jonka ansiosta me olemme pyhiä tekojemme ja elämämme puolesta. Nämä kaksi pyhyyttä on kuitenkin tarkoin erotettava toisistaan.
Martti Luther – Genesis-luennot 1.Moos.28:12-14
Monia Jerusalemin kävijöitä on hämmentänyt se, että kaupungissa näytetään kahta Golgataa ja kahta Jeesuksen hautapaikkaa. Perinteisten kirkkokuntien pääsiäisen paikat ovat Pyhän haudan kirkon sisällä Jerusalemin vanhassa kaupungissa. Siellä ei Golgatasta […]
Kirkkoisiksi kutsutaan varhaisen kristikunnan teologeja, jotka työllään ja elämällään vaikuttivat merkittävällä tavalla kristillisen kirkon elämään. Tämän vaikutuksen keskeisinä välikappaleina ovat pääasiassa kirkkoisien homiliat (saarnat) sekä heidän laatimansa Raamatun kommentaariteokset. Jotkut […]
Luterilainen.netin kirkkovuosi -osio on palvellut nyt jo usean vuoden ajan. Vuoden 2020 alusta on tarkoitus liittää mukaan myös pyhien muistopäiviä. Mistä oikein on kyse? Uskonpuhdistajat ovat toimineet raamatullisesti, kun he […]
”Oi, Luther! Suuri tuntematon mies”. Näin huudahti 1700-luvulla elänyt saksalainen runoilija Gotthold Ephraim Lessing (1721-89). Saman huudahduksen voisivat monet muutkin huudahtaa. Martti Luther tuntuu toisaalta läheiseltä, koska hänen vaikutuksensa […]
Luther on pop: Martti Lutherin juhlavuodesta näyttää muotoutuvan paitsi kirkollinen ja kulttuurihistoriallinen myös teologinen merkkitapaus. Ainakin se on jo tähän mennessä tuottanut melkoisen kirjavyöryn. Lutherin elämänvaiheita, hänen saamiaan vaikutteita, hänen […]
Pyhän Roomalaisen Keisarikunnan, johon kuuluivat Saksa ja laajoja alueita Euroopasta, valtiopäivät pidettiin vuonna 1521 Wormsissa. Martti Luther (1483-1546) sai kutsun saapua paikalle vastaamaan kirjoituksistaan. Kolmisen vuotta aiemmin Luther oli naulannut 95 teesiään Wittenbergin kirkon oveen. Teesit olivat ristiriidassa roomalaiskato…