Mitä ajatella Ensimmäisen Timoteuskirjeen kohdasta 2:15?

”Lasten synnyttäjänä hän kuitenkin on pelastuva”. Miten tämä raamatunkohta pitäisi ymmärtää?

Ensinnäkin on torjuttava mahdottomana se ajatus, että nainen pelastuisi sen ansiosta, että hän synnyttää lapsia. Sehän olisi täysin vastoin kristillistä pelastusoppia. Mikään meidän tekomme tai kuuliaisuutemme tai suorituksemme ei meitä pelasta. Vain Kristus pelastaa.

Toiseksi on torjuttava se ajatus, että lapsia synnyttävä nainen olisi Jumalan tai seurakunnan näkökulmasta eriarvoinen sen kanssa, joka ei synnytä lapsia. Tämä olisi täysin kristillisen ihmiskäsityksen vastainen ajatus. Siksi vastausta jakeen tulkintaan on etsittävä muualta.

On huomattava, että jakeissa puhutaan ”naisesta” sekä yksilöinä että naissukupuolena ja liittyen ikään kuin Eevaan ja Mariaan.

Hyvin vanha jakeen tulkinta, jo varhaiskirkon ajalta, liittää ”lapsensynnyttämisen” Eevaan ja Mariaan. Edellisissä jakeissahan sanottiin: ”Sillä Aadam luotiin ensin, sitten Eeva; eikä Aadamia petetty, vaan nainen petettiin ja joutui rikkomukseen”. Ja sitten tulee tämä käsiteltävä jae: ”Mutta hän on pelastuva lapsensynnyttämisen kautta, jos hän pysyy uskossa ja rakkaudessa ja pyhityksessä ynnä siveydessä”.

Eeva siis lankesi käärmeen houkutukseen ja söi hedelmästä. Tämän kautta synti tuli maailmaan. Jumala antoi kuitenkin lupauksen pelastuksesta: ”… minä panen vainon sinun (käärmeen) ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille; se on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän” (1. Moos. 3:15).

Tässä ei ole kyse enää vain Eevasta vaan laajemmin hänen suvustaan. Eeva edustaa tavallaan koko naissukupuolta. Kun Eeva lankesi niin nainen lankesi. Jakeessahan pelastuvaksi ilmoitetaan ”hän”, joka tarkoittaa edellisessä jakeessa mainittua Eevaa ja hänessä ikään kuin läsnä olevaa kaikkien naisten joukkoa. Samoin kuin Aadamissa olivat jo läsnä kaikki tulevat miehet.

Eevan siemen eli hänen jälkeläisensä, tulisi kuitenkin murskaamaan käärmeen. Ja mehän tiedämme, että tämä on ennustus lapsesta, jonka neitsyt Maria tuli aikanaan synnyttämään. Kristus polki rikki käärmeen pään Golgatalla.

Eevassa kaikki siis lankesivat ja joutuivat eroon Jumalasta. Mutta Marian synnyttämisen kautta tuli pelastus kaikkien naisten osaksi, mutta ei automaattisesti. Siksi Paavali lisää: ”… jos pysyy uskossa ja rakkaudessa ja pyhityksessä ynnä siveydessä”. Tämä lupaus koskee nyt naisia yksilöinä, ei enää Eevaa tai Mariaa erityisesti. Marian synnyttämisen tuoma pelastus ei hyödytä ketään naista, joka ei pysy uskossa eikä sen hedelmissä, rakkaudessa, pyhityksessä ja siveydessä. Ihminen pelastuu kuitenkin vain yksin Kristuksen tähden ja yksin uskon kautta.

Jakeessa voi kuitenkin nähdä myös Paavalin taistelun harhaoppeja vastaan. Liikkeellä oli opetusta, jonka mukaan naimattomuus on parempi ja pyhempi elämäntapa kuin perhe-elämä. Näin jotkut naisetkin olivat kieltäytyneet perheen perustamisesta ja hakeutuneet seurakunnan opettajan asemaan. Paavali ei pidä tätä lainkaan hyvänä vaan pitää lapsen synnyttämistä luomisjärjestykseen kuuluvana asiana. Sanoihan Jumala vaimolle paratiisissa: ”Minä teen suuriksi sinun raskautesi vaivat, kivulla sinun pitää synnyttämän lapsia; mutta mieheesi on sinun halusi oleva, ja hän on sinua vallitseva” (1. Moos. 3:16). Lasten synnyttäminen ei ollut kirous niin kuin harhaopettajat väittivät, vaan raskauden kivut. Siksi naisen luonnollinen osa oli synnyttää lapsia.

Nämä Paavalin opetukset liittyvät kuitenkin laajempaan kokonaisuuteen, jossa hän käsittelee järjestystä seurakunnassa. Paavali sanoo: ”Oppikoon nainen hiljaisuudessa, kaikin puolin alistuvana. Sitä en salli, että nainen opettaa, enkä sitä, että hän hallitsee miestä; hänen on elettävä hiljaisesti (Vuoden 1938 käännöksessä oli virheellisesti ymmärretty tämän tarkoittavan vaimon ja hänen miehensä suhdetta)”. Perusteluksi tälle järjestykselle Paavali antaa sitten sen, että Aadam luotiin ensin ja sen, että Eeva antoi pettää itsensä ja rikkoi käskyn”.

Huomatkaa, että tässäkin Eeva edustaa koko naissukupuolta ja Aadam kaikkia miehiä. Heidän esikuvansa mukaan pitää asiat järjestää kristillisessä seurakunnassa. Naisilta on siten poissuljettu opetusvirka seurakunnassa (ks. naispappeus) eli Jumalan sanan saarnaaminen. Joissakin harhaoppisissa ryhmissä naiset olivat ryhtyneet johtamaan hengellistä elämää, mutta sen Paavali siis jyrkästi torjuu.

Pelastuksen asiassa kaikki ovat kuitenkin samalla viivalla, samanlaisia ansiottomia syntisiä. Sekä naisten että miesten tulee elää uskossa ja heidän elämänsä tulee kasvaa rakkauteen, pyhitykseen ja siveyteen.

Ks. lisää. Neitsyt Maria – Veljemme äiti


Evästeasetukset
Ulkoasu: Simo Santala | Wordpress kehitys: Juha Stenroos