Aika ajoin kuulee kysyttävän: Mistä meidän nykyinen liturginen jumalanpalveluksemme on peräisin? Miksi se on sellainen kuin on? Mahtaako messun liturgia olla ulkoisten muotomenojen rikkaudesta innostuneiden kirkonmiesten keksintöä?
Sarja jumalanpalveluselämän perusteista. Mitä liturgia on? Onko jumalanpalveluksen oltava muodoltaan ”liturginen”? Mitä kirkkovuosi, messun eri osat tai vaikkapa liturgiset eleet tarkoittavat? Tarvitaanko sellaisia välttämättä? Liturgia-opetussarjassa vastataan näihin ja moniin muihin aihepiiriä koskeviin kysymyksiin. Tervetuloa seuraamaan!
Mitä Jeesus ajatteli ristillä viimeiseksi ennen kuolemaansa? Meillä ei ole tietenkään mahdollisuutta kurkistaa Vapahtajamme päähän emmekä lukea hänen ajatuksiaan. Ja kuitenkin uskallan väittää, että tiedämme, mitä Vapahtajamme ajatteli. ”Eeli, Eeli […]
Tunteet ovat luonnostaan osa meitä. Yhdessä ruumiillisen, älyllisen ja sosiaalisen olemuksemme kanssa tunteet muodostavat meistä sen kokonaisuuden, joka olemme. Raamattu puhuu ihmisestä ruumiina ja sieluna tai ruumiina ja henkenä. Persoonallisuutemme […]
”Tunnusta, ylistä isien Jumalaa” (Luterilaisia Virsiä, virsi 784) Pääsiäisen ja ylösnousemuksen psalmissa 118 veisataan: Ilon ja autuuden ääni kuuluu vanhurskasten majoissa: Herran oikea käsi on korotettu, Herran oikea käsi tekee […]
Sana liturgia on kreikkaa (leitourgia), ja sen juuret juontuvat antiikin aikaan. ”Liturgia” oli rikkaan kansalaisen tekemä (valtion vaatima tai vapaaehtoinen) palvelus asuinyhteisölleen: Esimerkiksi Koulun rakennuttaminen tai vesijohdon korjauttaminen. Kristillisessä jumalanpalveluksessa liturgi toimittaa Jumalan […]
Kristillinen seurakunta on alusta asti kokoontunut säännöllisesti yhteen lukemaan, kuulemaan ja oppimaan Jumalan sanaa, kiittämään ja rukoilemaan ja viettämään Herran pyhää ehtoollista. ”Ja he pysyivät apostolien opetuksessa ja keskinäisessä yhteydessä ja leivän murtamisessa ja […]
