Maailman tunnetuin ja tutkituin pyhäinjäännös on eittämättä nk. Torinon käärinliina. Sen monitieteistä tutkimusta harjoittaa jopa oma tieteenalansa, sindonologia. Käärinliinan aitoutta kannattavat ja sitä vastustavat tutkijat ovat välillä ottaneet kiivaasti yhteen.
Merkittävimpiä syitä torjua oletus, että kyseessä todella olisi Jeesuksen käärinliina, on ollut vuoden 1988 radiohiilitutkimus, jonka mukaan kangas olisi peräisin vasta 1200-1300 -luvuilta. Myöhempi tutkimus paljasti kuitenkin, että näyte oli otettu kankaaseen myöhemmin tehdystä paikasta eikä itse käärinliinasta.
Käärinliinan aitoutta puoltavia syitä on lukuisia. Ensinnäkin on ollut mahdoton selvittää, kuinka kankaalle on muodostunut kuva verta vuotavasta miehestä. Kuvaa ei ole maalattu kankaalle eikä sen valmistustekniikkaa ole voitu selvittää. Kuva on kankaalla sekä miehen etu- että selkäpuolelta, mutta ruumis ikään kuin ”leijailee ilmassa”, se on painoton. Kuva on vain äärimmäisen ohuena värittymänä kankaan pinnassa, kun taas verijäljet läpäisevät kankaan. Tällainen kuva voisi syntyä koronapurkauksessa nanosekuntien kestoisessa ultravioletti-lasersäteily -sykkeessä. Liian lyhytkestoinen säteily ei jättäisi jälkiä kankaalle ja liian pitkä polttaisi kankaan. Koronapurkauksen voimakkuuden pitäisi kuitenkin olla sellainen (n. 11000 kW), jota millään ihmisen valmistamilla laitteilla ei ole pystytty tuottamaan. Koronapurkauksia syntyy kuitenkin maanjäristysten yhteydessä ja tällaisenhan kerrotaan tapahtuneen Jeesuksen ylösnousemuksen aikaan (Matt. 28:2, Hiltunen 2009, 312).
Käärinliinan mies on kankaalla peilikuvana. Siksi vasta ensimmäinen Torinon Pyhän Johannes Kastajan kirkossa otetun valokuvan negatiivi kankaasta vuonna 1898 paljasti kankaan todellisen kuvan. Negatiivi olikin alkuperäinen kuva! Tämä herätti valtavan innostuksen Italiassa ja kaikkialla kristikunnassa.
Torinon käärinliinasta voidaan päätellä mm. seuraavia asioita sen kuvaamasta miehestä:
– hän on 30-40 -vuotias mies, jolla on tyypilliset juutalaiset piirteet ja lapaluiden alaosaan ulottuva palmikko selässä. Miehellä on hienopiirteinen kyömynenä. Kasvonpiirteet ovat hämmästyttävän levolliset. Mies on 178-181 cm pituinen ja painoltaan noin 77-80 kiloa. Vainajan veriryhmä on AB.
– päänahkaa kiertävät verijäljet. Verivirtoja on kallossa ainakin kahdeksan. Sen on voinut aiheuttaa orjantappurakruunu.
– oikeassa silmäluomessa ja repeämä ja koko silmän alue on turvoksissa. Hänellä on lyönnin jälkiä myös muualla kasvoissa. Mm. nenärusto on vääntynyt vasemmalle. Sieraimista on valunut verta, samoin oikeasta suupielestä.
– oikeanpuoleinen viiksen pää on repeytynyt, samoin parta oikealta puolelta.
– olkapäällä on hiertymiä, jotka ovat todennäköisesti aiheutuneet raskaan esineen kantamisesta. Esine on ollut 20 asteen kulmassa hartialla.
– oikeassa polvessa on hiertymiä ja vasemmassa polvessa on suuri ruhjevamma.
– selässä on hankausjälkiä. Ovat voineet syntyä liikehtimisestä ristinpuuta vasten.
– selässä, pakaroissa ja jaloissa on roomalaisen flagrum-ruoskan jälkiä. Iskupisteittä on 98-121, mikä vastaa noin 40 lyöntiä kaksi-kolmihaaraisella ruoskalla. Ruoskijoita on todennäköisesti ollut kaksi, joista toinen on ollut lyhyempi.
– oikeassa kyljessä, viidennen ja kuudennen kylkiluun välissä, on roomalaisen lancea-tyyppisen keihään vinoneliönmuotoinen, 4 cm leveä pistojälki. Haavasta on virrannut runsaasti verta, joka on virrannut suurella paineella. Verijäljen ympärillä on vaaleampi vesiheratahra. Iskun suunta osoittaa sen osuneen sydämen oikeaan eteiseen.
– ranteissa on naulanreiät noin 8 cm päässä keskisormen rystysestä ylöspäin.
– jalkaterissä on naulanreiät. Oikeassa kantapäässä on näkyvä verenvuoto, joka on mahdollisesti peräisin terävästä piikistä, joka asetettiin jalustimeen aiheuttamaan lisätuskaa.
– käsissä on jaloissa on verivanat naulanjäljistä alaspäin (Hiltunen 2009, 94-96).
Käärinliina on kooltaan 437 x 111 cm ja se on tehty pellavasta. Kangas näyttää olevan ensimmäisen vuosisadan aikaista tyyliä. Mikroskooppinen analyysi viittaa sen valmistuspaikan olevan Juudea. Kaikki kankaasta löydetyt siitepölyhiukkaset ja kasvien jäänteet mm. 28 kukkalajikkeesta voivat paikantaa Jerusalemin, Jerikon ja Hebronin väliselle alueelle. Suurin osa kukista oli poimittu kolmen-neljän aikaan iltapäivällä. Jalkapohjista otetuista näytteistä löytyi Jerusalemin seudulla tavattavaa kalkkikiveä (Hiltunen 2009, 48-53, 232-239).
Vainajan silmien päälle oli asetettu kolikot, joiden tekstistä voidaan tunnistaa kirjaimet UCAI. Ne ovat osa keisari Tiberiuksen kunniaksi lyödyn kolikon kreikankielistä tekstiä: tiberioUCAIsaros. Juudean käskynhaltija Pontius Pilatus lyötätti nämä rahat Tiberiuksen hallitusvuosina 16-18 eli meidän ajanlaskumme mukaan 29-31 jKr. Vain koronapurkausteoria kykenee selittämään kolikon kuvien muodostumisen kankaalle. Vainajan kaulalta on myös väitetty tunnistetun esineen, jossa olisivat heprean kielen kirjaimet, jotka tarkoittavat ”karitsaa” (Hiltunen 2009, 239-243).
Kristillinen usko Kristukseen ja Hänen ylösnousemiseensa ei perustu siihen, onko Torinon käärinliina aito vai ei. Usko perustuu yksin Jumalan sanan ilmoitukseen ja evankeliumin sanomaan. Käärinliina voi kuitenkin olla johdattamassa mietiskelemään Kristuksen kärsimystä ja ylösnousemusta, ja herättämässä kiinnostusta Raamatun lukemiseen ja tutkimiseen.
KIRJALLISUUTTA
Juha Hiltunen, Valokuva Jeesuksesta? Torinon käärinliina tieteen, historian ja Uuden testamentin valossa. Hämeenlinna 2009.
