2. pääsiäispäivä

Hiljaisella viikolla kristikansa usein kokoontuu joka päivä erilaisiin palveluksiin, ja hyvä niin. Helposti kuitenkin unohtuu, että pääsiäisyöstä varsinainen juhlajakso vasta alkaa, Kristus nousi kuolleista! Sen tähden pääsiäisen jälkeistä viikkoa kutsutaan […]

Pääsiäispäivä

Pääsiäinen on riemun päivä. Vanhastaan pääsiäisenä kristityt ovat sanoneet: ”Kristus on ylösnoussut”, siihen on vastattu ”Totisesti ylösnoussut”. Pääsiäispäivä on ilon ja valkeuden päivä, nyt on syytä juhlia. Paastonaika on kestänyt […]

Pääsiäisyö

Pääsiäisyön messussa luetaan pelastushistorian tapahtumia luomisesta (1. Moos. 1:1–5, 26–2:1) vedenpaisumukseen (1. Moos. 8:1–22) ja vanhan liiton pääsiäiseen (2. Moos. 14:8, 10–16, 21–22). Tekstit muistuttavat Jumalan hyvyydestä niin luomisessa kuin […]

Hiljainen lauantai

Hiljainen lauantai on kirkkovuoden toinen musta päivä. Usein puhutaan pitkäperjantain, mutta vähemmän hiljaisen lauantain mustasta väristä. Vaikka nykyihminen kaipaa hiljaisuutta, tunnemme myös pahaa enteilevän hiljaisuuden. Pitkäperjantaina laskeutui kuolemanhiljaisuus. Vellova Jerusalem […]

Pitkäperjantai

Pitkäperjantain sanoma on Raamatun kertomus ristiinnaulitusta ja kuolleesta Herrastamme Jeesuksesta Kristuksesta. Kristuksen kuolema on kristinuskon ytimessä. Jumalan Poika luopui taivaan ihanuudesta, tuli tähän maailmaan veljeksemme, kärsi ja kuoli puolestamme. Tämä […]

Kiirastorstai

Kristillinen kirkko on alusta saakka viettänyt Herran ateriaa, pyhää ehtoollista (Ap.t. 2:42). Herra sanoi ehtoollista asettaessaan mm. ”Tehkää se minun muistokseni”. Tämä ei merkitse, että ehtoollinen olisi vain muistoateria, vaan […]

Filioque-kiista

Filioquella tarkoitetaan Nikea-Konstantinopolin uskontunnustukseen läntisessä traditiossa tehtyä lisäystä, jonka mukaan Pyhä Henki ”lähtee Isästä ja Pojasta” (lat. filioque), eikä ”Isästä”, niin kuin alkuperäinen kreikankielinen tunnustusteksti tunnusti. Filioquehen liitetään usein sana […]

Omatunto

Vanhan testamentin hepreassa ei ole erillistä sanaa omalletunnolle, mutta viitataan ihmisen sydämeen, joka arvioi ihmisen tekoja. (1. Sam. 24:6; 2. Sam. 24:10, 1. Kun. 8:38, Job 27:6). Uuden testamentin sana […]

Kleeros

Sana kleeros, josta toisinaan käytetään myös muotoa kleerus, pohjautuu kreikan kielen käsitteeseen κλῆρος (”kleros”, latinaksi clerus). Suoraan kreikasta suomeksi käännettynä kleeros voi tarkoittaa monenlaisia asioita: arpaa, perintöosaa, omistettua maa-aluetta tai […]

Liitonarkki

Liitonarkkia (1992 käännöksessä liitonarkku) voi hyvällä syyllä pitää Israelin uskonnon keskipisteenä. Liitonarkin sijoituspaikkana oli Jerusalemin temppelin kaikkeinpyhin, joka oli Jumalan kohtaamisen paikka. Liitonarkin päällä tapahtui kerran vuodessa veren vuodattaminen kansan […]


Ulkoasu: Simo Santala | Wordpress kehitys: Juha Stenroos