Moniavioisuudesta

Milloin moniavioisuus on alkanut? Onko se vain kulttuuriin liittyvä asia, jonka Jumala on hiljaisesti hyväksynyt? Mitkä asiat ovat vaikuttaneet sen syntyyn? Pidettiinkö moniavioisuutta syntinä? Milloin on taas palattu yksiavioisuuteen ja miksi?

Kysymys moniavioisuudesta on taas ajankohtainen. Nyt kun sukupuolineutraali avioliitto on hyväksytty, on seuraava vaatimus lukumääräneutraali avioliitto, eli että voisi olla samanaikaisesti naimisissa useamman ihmisen kanssa. Tätä on perusteltu jopa Raamatulla. Onhan Vanhassa testamentissa useita esimerkkejä monista vaimoista. Niitä oli mm. Abrahamilla, Jaakobilla, Daavidilla ja varsinkin Salomolla, jolla oli 700 vaimoa ja 300 sivuvaimoa. Monia aviomiehiä ei tosin Vanhasta testamentistakaan löydy.

Alun perin Jumala tarkoitti, että avioliitossa on yksi mies ja yksi vaimo. Tämä käy hyvin ilmi Aadamin ja Eevan elämästä. Näin oli ensimmäisten kuuden sukupolven ajan. Seitsemättä sukupolvea edustanut Lemek otti ensimmäisenä itselleen kaksi vaimoa. Lemekistä tiedetään, että hän oli hyvin ylimielinen ja korosti itseään. Ilmeisesti tuo kahden vaimon ottaminenkin liittyi tällaiseen itsekeskeisyyteen. Joka tapauksessa se oli syntiinlankeemuksen seuraus, ei Jumalan tarkoittama järjestys.

Missään Vanhan testamentin kohdassa Jumala ei kehota miehiä ottamaan useita vaimoja. Siihen ajauduttiin ilmeisesti pakanallisen ympäristön vaikutuksesta. Monet Vanhan testamentin kertomukset puhuvat siitä, minkälaisiin vaikeuksiin jouduttiin, kun vaimoja oli useita. Abrahamin vaimo Saara tuli katkeraksi Abrahamin sivuvaimolle Haagarille, ja hänet karkotettiin lapsineen pois. Jaakobin vaimo Raakel tuli kateelliseksi siskolleen Lealle, joka sai lapsia Jaakobin kanssa, vaikka hän lempivaimona jäi pitkään lapsettomaksi. Samantyyppinen tilanne oli myös Samuelin äidillä Hannalla, jota hänen miehensä toinen vaimo avoimesti pilkkasi tämän lapsettomuuden vuoksi. Nämä ovat ikään kuin varoittavia esimerkkejä siitä, mihin moniavioisuus johtaa.

Mooseksen laissa on myös suora kielto, että ”kuninkaalla ei… saa olla lukuisia vaimoja, ettei hänen sydämensä luopuisi Herrasta” (5. Moos. 17:17). Näin kuitenkin tekivät sekä Daavid että hänen poikansa Salomo. Daavid ei tyytynyt seitsemään vaimoon, vaan iski silmänsä Batsebaan ja tapatti tämän miehen. Tuosta suhteesta syntyi kuitenkin tuleva Israelin kuningas, Salomo. Hän on Raamatun moniavioisin mies. Hän otti itselleen myös pakanallisia vaimoja, jotka toivat Israeliin mukanaan epäjumalanpalveluksen. Vaimot veivät Salomon sydämen harhaan ja hänkin alkoi palvella Astartea, Milkomia ja Kemosta, naapurimaiden jumalia. Tämä oli suuri synti (1. Kun. 11:1-13).

Miksi Jumala salli moniavioisuuden? Emme tiedä tarkkaa syytä. On järkeilty, että kaikille naisille ei olisi riittänyt miehiä, koska miesten kuolleisuus oli suurempaa mm. sotien ja väkivallan vuoksi. On myös arveltu, että naiset eivät jääneet ilman välttämätöntä huoltajaa, kun mies saattoi ottaa useampia vaimoja. Yksinjääneet naiset ja lesket olivat usein puilla paljailla tuohon aikaan. Kaikki tämä on vain arvailua.

Pääsääntönä kuitenkin Vanhan testamentinkin aikaan oli, että avioliitto oli yhden miehen ja naisen liitto. Moniavioisuus oli vain väliaikainen poikkeus. Pakkosiirtolaisuuden jälkeen moniavioisuus hävisi niin, ettei sitä Jeesuksen aikaan enää juurikaan ollut.

Jeesus itse selvästi pitää yksiavioisuutta ainoana mahdollisuutena. Hän sanoo: ”Maailman alusta Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi. Sen tähden mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, niin että nämä kaksi tulevat yhdeksi lihaksi. He eivät siis enää ole kaksi, he ovat yksi” (Mark. 10:7-8). Tähän malliin ei mitenkään sovi moniavioisuus.

Paavali myös vahvistaa tämän, kun hän sanoo, että ”seurakunnan kaitsijan tulee olla moitteeton, yhden vaimon mies” (1. Tim. 3:2). Sananmukaisesti tuossa kohdassa sanotaan: ”yhden vaimon mies”, mikä tietenkin sulkee pois moniavioisuuden mahdollisuuden. Tämä käsky oli selvä kristityille alusta saakka. Vain joissakin selvissä harhaopeissa on silloin tällöin tavattu moniavioisuutta, mutta kirkko on aina sen suoraan torjunut.

Tähän kysymykseen törmätään joskus nykyisinkin lähetystilanteessa. Mitä tulee tehdä kristinuskoon kääntyvälle perheelle, jossa on mies ja monta vaimoa. Tuleeko ylimääräiset vaimot ja heidän lapsensa lähettää pois? Pitäisikö heidät jättää häpeään ja puutteeseen? Käsittääkseni moniavioisuus sallitaan ensimmäisessä kristillisessä sukupolvessa, mutta jatkossa lisää vaimoja ei enää vihitä miehille, joilla jo on vaimo.

Kristinusko ei siis koskaan ole hyväksynyt moniavioisuutta, paitsi tuollaisessa poikkeustilanteessa suuremman pahan välttämiseksi.

Ks. myös avioliitto,
avoliitto,
avioero,
avioero ja uudelleen avioituminen Uudessa testamentissa,
avioliitto, avioero ja eronneiden vihkiminen