Usein kuulee väitettävän, että kreikan sana kastaa (baptidsoo) tarkoittaa ainoastaan upottamista ja siksi ainoa pätevä kaste olisi upotuskaste. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä baptidsoo ilmaisee hyvin monenlaista vedellä koskettamista, joista vain yksi tapa on upottaminen veteen kokonaan.
Luukkaan evankeliumin kohta Luuk. 11:38 kertoo: ”Mutta kun fariseus näki, ettei Jeesus peseytynyt ennen ateriaa, ihmetteli hän.” Tässä sana ”peseytynyt” on kreikassa sama baptidsoo-verbi, jota käytetään kastamisestakin. Tuohon aikaan fariseuksillakaan ei ollut tapana upottautua kokonaan veteen ennen ateriaa, vaan ainoastaan pestä kätensä rituaalisella pesulla (Mark. 7:3). Fariseus ei siis ihmetellyt sitä, ettei Jeesus upottanut koko ruumistansa veteen ennen ateriaa, vaan sitä, ettei Jeesus pessyt käsiänsä. Näin tässä baptidsoo ei viittaa koko ruumiin upottamiseen, vaan ainoastaan käsien kastamiseen vedellä. Käsien rituaalinen pesu vieläpä tehtiin kaatamalla vettä käsiin kaksi kertaa, ei upottamalla niitä veteen.
Se, että Paavali puhuu siitä, miten me kasteessa olemme haudatut (Room. 6:4) ei tarkoita, että kasteen tulee tapahtua upottamalla. Paavalin aikaan hautaus ei tapahtunut upottamalla ruumista maahan ja peittämällä mullalla, vaan haudat olivat kalliohautoja, jotka sijaitsivat maan tasalla kalliossa tai joskus jopa hieman maanpinnan yläpuolella. Jeesustakaan ei haudattu maan poveen vaan kallioon hakattuun hautaan.
Ennen taivaaseenastumistaan Jeesus käski opetuslapsiaan odottamaan Jerusalemissa sen lupauksen täyttymistä, jonka olivat häneltä kuulleet: “Sillä Johannes kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhällä Hengellä, ei kauan näitten päivien jälkeen.” (Apt. 1:4-5). Tarkoittiko tämä, että opetuslapset upotettaisiin Henkeen? Ei, sillä kolme kertaa Apostolien tekojen toinen luku kertoo, että Pyhä Henki vuodatettiin heidän päällensä helluntaina, kun lupaus täyttyi (Apt. 2:17, . Ks. myös Apt. 11:15-17). Nämä kohdat osoittavat, että kastamisella tässä tarkoitettiin vuodattamista.
Vuodattaminen tai valelu kastetapana itse asiassa sopii hyvin Raamatun kuvauksiin puhdistuksesta vedellä. Leeviläisistä Jumala oli määrännyt, että heidät tuli puhdistaa palvelusta varten ”pirskottamalla heihin synneistä puhdistavaa vettä” (4.Moos.8:7). Samoin tulevasta uudesta liitosta Hesekielin kirjassa (Hes. 36:25) oli ennustettu: ”Minä vihmon teidän päällenne puhdasta vettä, niin että te puhdistutte”.
Uuden testamentin verbiä kastaa käyttävät antiikin kirjailijoista esimerkiksi Plutarkhos ja Ksenofon puhuessaan kastelusta, jonka puutarhuri tekee kaataessaan vettä kasvien päälle. Edelleen varhaiskristillisistä lähteistä Didakhee ohjeistaa, että kristillisen kasteen voi toimittaa valelemalla ”päähän kolmesti vettä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen”. Didakhee on varhaisimpien arvioiden mukaan kirjoitettu vuosien 50-70 paikkeilla tai viimeistään vuoden sata paikkeilla. Se on kirjoitettu samalla kielellä kuin Uusi testamenttikin, eli kreikaksi, ja siis samaa kreikan sanaa käyttäen se opastaa, että kastaminen (baptidsoo) voidaan tehdä valelemalla vettä päähän. Jos kreikan baptidsoo tarkoittaisi ainoastaan upottamista, ei Didakheen kirjoittaja olisi voinut käyttää sitä sanoen ristiriitaisesti, että upottamisen voi toimittaa valelemalla.
Myös arkeologian todisteet puhuvat sen puolesta, että kasteita on toimitettu myös muulla tavalla kuin upottamalla. Esimerkiksi Nasaretista on löydetty toiselle vuosisadalle ajoitettu kasteallas, joka on liian matala ja kapea, jotta siinä olisi voitu kastaa ketään upottamalla. Samoin Rooman katakombissa Pyhän Sixtuksen kastekappelissa on säilynyt vanhin (toisen vuosisadan alun) Jeesuksen kastamista esittävä kuva. Jeesus ja Johannes seisovat siinä Jordanin matalassa vedessä, ja Johannes valaa eteenpäin kumartuneen Jeesuksen päähän vettä. Tämä varhainen kuva todistaa, että kasteita oli tapana toimittaa myös valelemalla.
Raamattu ei siis määrää kasteen muotoa. Siksi kristillinen kaste voidaan toimittaa valelemalla, pirskottamalla tai upottamalla, kunhan se toimitetaan vettä käyttäen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.
Kts. myös: Kaste, Lapsikaste, Mitä kaste hyödyttää?, Pääsiäinen: kristityn kastejuhla, Kastepuku, Chemnitzin opetus kasteesta
