Petri Hiltunen: Antikristus Danielista dataismiin. Omakustanne. Kouvola 2022. 350 s. Ei eilisen teeren poik ”Huh! Olipa melkoinen opus!” Niin huokaisin sulkiessani ystäväni ja kokeneen virkaveljeni, Kouvolan Paulus-seurakunnan pastori FM, TT […]
Teemu Kakkuri: Suomalainen herätys – herätyskristillisyyden historia nälkävuosista Nokia-Missioon. Kirjapaja: Helsinki 2014. 240 s. Muistin merkityksestä Suomalaisuus on leimallisesti modernistista. Valtakulttuurin suuri kertomus on yhä se, jolle vanhat asiat ovat […]
E.V. Rope Kojonen: Luominen ja evoluutio. Miten usko ja tiede kohtaavat. Gaudeamus; Tallinna 2021. 415 s. Kirkonkello herättää pohtimaan luomisen kysymyksiä Joskus nuorena pappina 1980- ja 1990-lukujen taitteen vaiheilla tein […]
Pasi Turunen: Kolmiyhteinen Jumala. Kolminaisuusopista ymmärrettävästi. – Kuva ja Sana; Tallinna 2021. 187 s. Yllättävä kohtaaminen Leo Meller käy luterilaisessa messussa! Sellainen uutinen alkoi jokunen vuosi sitten levitä julkisuudessa. Kaiken […]
Yksi Jumala, yksi ihminen, yksi maailma; teologisia yrityksiä ymmärtää islamia ja kristinuskoa Kuinka islamin haasteeseen olisi suhtauduttava? Teol. tri Martti Vaahtoranta pyrkii etsimään kirjassaan teologisia vastauksia tähän ajankohtaiseen kysymykseen. Taustalla […]
Elämme maailmassa, jossa avioliittoinstituutio on monella tavalla uhattuna. Tätä väitettä ei tarvitse perustella. Silloinkin, kun mennään naimisiin, ja jopa silloin, kun mennään naimisiin tietoisesti kristittyinä siveästi seurustellen ja aikomuksena jakaa oma ruumis kummankin eläessä vain yhden kumppanin kanssa, avioliittoja rikkoontuu kiihtyvällä vauhdilla myös kristittyjen parissa.
Kristus-todistus kristillisestä uskosta osattomien parissa ja kristillisen Euroopan ulkopuolella opettaa myös todistajia itseään. Uusi tilanne pakottaa katsomaan omaa perinnettä uuden ympäristön – vieraan uskonnon, vieraan kulttuurin – uudessa valaistuksessa. On etsittävä vastauksia kysymyksiin, joita ei ole ennen edes osattu esittää, ja ratkaisuja tilanteessa, joka on perin juurin outo.
Mihin me tarvitsemme piispaa? Tähän asti niistä on ollut pelkkää harmia!”
Oltiin kokouksessa, jossa pohdittiin Suomen kirkollista tilannetta ja yhteistä tietä eteenpäin. Paikalla oli suomalaisia luterilaisten herätysliikkeiden ja kristillisten järjestöjen vastuunkantajia sekä pari seurakuntapappia. Puhuttiin ääneen tulevaisuudesta: että apostoliseen uskoon pitäytyvät seurakunnat alkaisivat vähitellen muodostua niitä yhdistäväksi, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon puitteissa toimivaksi, mutta sen virallisesta organisaatiosta riippumattomaksi Lähetyshiippakunnaksi.
1. Johdanto 1.1. Laulava ja soittava Jumalan kansa Suomen Evankelisluterilainen lähetyshiippakunta sai syksyllä 2015 uuden, oman virsikirjan ”Luterilaisia virsiä”. Se ei korvaa sitä vuoden 1986 virsikirjaa, jota Lähetyshiippakunnan seurakunnissa on […]
