Avioero ja uudelleen avioituminen Uudessa testamentissa

Synoptisiin evankeliumeihin on talletettu neljä kohtaa, joissa Jeesus puhuu avioerosta ja uudelleen avioitumisesta. Tekstien tulkintahistoriassa on näitä kohtia luettu karkeasti ottaen kahdella tavalla. On joko lähdetty liikkeelle Markuksen ja Luukkaan kohdista, joissa kieltoon ei anneta poikkeuksia ja näiden kohtien perusteella on luettu Matteuksen kahta kohtaa, joissa on mainittu poikkeus. Kahden edellisen kohdan valossa on tulkittu, että Matteuksen ”poikkeuslupa” antaa poikkeustilanteissa oikeuden erota, mutta ei mennä uudelleen naimisiin. Toinen tapa lukea kohtia on lähteä liikkeelle Matteuksen teksteistä ja lukea ne siten, että niissä (erityisesti Matt. 19) annetaan lupa poikkeustilanteessa sekä erota että mennä uudelleen avioon. Kun Markuksen ja Luukkaan tekstejä on lähestytty tästä kulmasta, on joko niiden sisään luettu tuo poikkeussääntö tai tulkittu niin, että kaikki mainitut tekstit pitää asettaa ikään kuin yhdeksi kokonaisuudeksi, ja tällöin Matteuksesta löytyvä poikkeuslupa eroon ja uudelleen avioitumiseen täydentää ja tekee Jeesuksen opetuksen kokonaiseksi.


Avioliitto, avioero ja eronneiden vihkiminen

Elämme maailmassa, jossa avioliittoinstituutio on monella tavalla uhattuna. Tätä väitettä ei tarvitse perustella. Silloinkin, kun mennään naimisiin, ja jopa silloin, kun mennään naimisiin tietoisesti kristittyinä siveästi seurustellen ja aikomuksena jakaa oma ruumis kummankin eläessä vain yhden kumppanin kanssa, avioliittoja rikkoontuu kiihtyvällä vauhdilla myös kristittyjen parissa.


Blasfemia (jumalanpilkka)

Jumalan nimi on pyhä Saunaseurassamme 20.1.1995 tuli esiin kirjailija Hannu Salaman Juhannustanssit ja sitä seurannut oikeudenkäynti, joka koski jumalanpilkkaa. Asiasta oli aikanaan käyty julkisuudessa hurja ja laaja keskustelu, jossa myös […]


Ehtoollisen vastaanottamisen käytännöt

Kun Kirkon historiassa on tarkasteltu sakramentteja, päähuomio on usein kiinnitetty ensisijaisesti siihen, mitä sakramentit varsinaisesti ovat ja mitä ne vastaanottajalleen välittävät. Näihin luovuttamattoman tärkeisiin kysymyksiin huomio onkin aina ensin keskitettävä. Sakramentit ovat Kristuksen itsensä asettamat välikappaleet, joiden kautta ja joissa Hän tahtoo jakaa syntisille ihmisille armonsa ja syntien anteeksiantamuksen, ajallisille ihmisille ikuisen elämän yhteydessään.


Elävä kirkko: Heräävä – etsivä – vaeltava

JUMALAN KIRKKO AABELISTA LÄHTIEN Meille on annettu tässä aiheesta: ”Elävä kirkko” tutkisteltavaksi kaksi asiaa. Pyhä Raamattu ja me itse. Tämä aihe ei ole meille nyt pelkkä pohdiskelun aihe. Me emme […]


Evankeliumi – mitä se on?

Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille. Joka sen uskoo ja saa kasteen, on pelastuva. Joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen (Mark. 16:15,16). Suomen kansankirkon kuten myös Lähetyshiippakunnan nimeen […]


Fundamentalismin raamattukäsitys

JOHDANTO Voidakseni sanoa jotakin fundamentalismin raamattukäsityksestä on ensin paneuduttava ”fundamentalismi” -termin alkuperään. Sen jälkeen kartoitan ko. termin käyttöä. Kolmantena ja samalla viimeisenä tarkastelen itse raamattukysymystä ja fundamentalismin vaikutusta siihen. I […]



Hengen seitsemän lahjaa

Näin Kristus ja hänen opetuslapsensa varustetaan Aina siitä asti, kun helluntaiherätys 100 vuotta sitten puhkesi eräässä Kalifornian metodistikirkoista, on Pyhän Hengen lahjoja koskeva opetus sitä seuranneessa karismaattisessa liikehdinnässä noudatellut tiettyä […]


Herran pyhä ehtoollinen

Oppi-isämme Martti Luther käsittelee Herran pyhää ehtoollista katekismuksessaan kolmen kysymyksen avulla: Mitä se on? Mitä se hyödyttää? Kenelle se on tarkoitettu? Niinpä mekin pysähdymme näiden kysymyksien äärelle. Mitä se on? […]



Ulkoasu: Simo Santala | Wordpress kehitys: Juha Stenroos