Katolinen

5.10.2016 • Ydinkohdat / K

Termi katolinen ei varsinaisesti esiinny Raamatussa, mutta varsin pian kristikunnassa sitä alettiin käyttää. Antiokian piispa Ignatius lähetti Smyrnan seurakunnalle kirjeen vuonna 107, jossa käytetään ilmaisua ’katolinen’. Sana tulee kreikan sanasta katholikein (καθολικην), joka tarkoittaa kreikan arkikielessä yleistä. Mutta kristikunnassa merkitys on laajempi: Tunnustamme messussa tai kirkon pyhissä toimituksissa uskomme joko Apostolisen uskontunnustuksen tai Nikean uskontunnustuksen sanoin, joissa puhutaan ”yhteisestä kirkosta”. Se on huono käännös sanalle katolinen. Monet sekoittavat sanan katolinen roomalaiskatolisuuteen ja siksi termiä on yritetty kääntää. Monissa luterilaisissa kirkoissa on kuitenkin palattu termiin katolinen, jota on yksisanaisesti yhtä vaikea kääntää, kuin yleisesti käytössä olevat sanat ’adventti’ tai ’konfirmaatio’.

Ensiksikin ’katolinen’ tarkoittaa sitä, että kirkko on levinnyt ja pyrkii leviämään Kristuksen kaste-ja lähetyskäskyn mukaisesti kaikkialle maailmaan ja vaikuttamaan tosiasiallisesti ihmisten elämässä.
Toiseksi tällä termillä ’katolinen’ ymmärretään aidon Kirkon opin ja sanoman täyteyttä. Kristuksen kirkon tulee pysyä kaikessa Jumalan ilmoitustotuuksiin perustuvassa uskon ja opin kokonaisuudessa eli dogmassa. Kristillisen yhteisöjen kilvoituksena on pysyä tässä aidossa Kristuksen antamassa opetuksessa. Opillisesti saatetaan siis viitata ’katolisuuden vaatimukseen’. Tällä viitataan siihen, että onko opetus yhtä Jumalan ilmoitustotuuksien kanssa ja toteuttaako jokin opetus oikean apostolisen kirkon julistusta.

Uskonpuhdistaja Martti Luther selitti kirkon katolisuuden tarkoittavan ’koko kristikuntaa maan päällä’. Roomalaiskatolinen kirkko oli käyttänyt ilmaisun ’katolinen’ omiin institutionaaliin ja rajaaviin tarkoituksiinsa. Luther tahtoi taistella oikean katolisuuden puolesta, jolloin mikään paikalliskirkko tai seurakunta ei saa opin asioissa langeta senhetkisen enemmistön mielipiteiden tai ajatusten vietäväksi.
Aidossa luterilaisuudessa sitoudutaan Pyhään Raamattuun perustuvaan Kirkon apostoliseen ja katoliseen uskoon ja oppiin, joka on ilmaistuna Luterilaisissa tunnustuskirjoissa ja halutaan kasvaa sen ymmärtämisessä, sisäistämisessä ja ajankohtaisten kysymysten ratkaisemisessa Pyhän Hengen työnä. Tällä painotetaan sitä, että näin ollaan ja pysytään Kristuksessa, hänen pelastavassa yhteydessään. Toinen mahdollisuus on etääntyminen yleisen mielipiteen uskontoon (civil religion), jossa äänestetään, mikä oppi sopii nyt ajallemme ja minulle.


Evästeasetukset
Ulkoasu: Simo Santala | Wordpress kehitys: Juha Stenroos