Aikamme kristitty kuulee harvemmin opetusta ripistä. Yksi syy on historian painolasti. Kun teologinen keskustelu sivuaa rippiä, moni tulee varautuneeksi. Ei aikaakaan, kun pöytä täyttyy varoittavista esimerkeistä ja rakentava keskustelu hukkuu historian luurankojen kolinaan.

Myös liberaaliteologialla on osuutensa ripin inflaatioon. Kun kirkosta katoaa usko Raamattuun, katoaa elävä lain ja evankeliumin saarna. Ja kun laittomuus valtaa saarnatuolin, se valtaa myös seurakuntalaisten sydämet. Rippi ja synninpäästö muuttuvat yleiseksi armon aatteeksi, ja menettävät todellisen merkityksensä.

Luther taisteli vapaan, uskossa omistettavan synninpäästön puolesta. Tehtävä oli haastava. Oli avattava pelon nauhat ja pakon kääreet, ja nostettava rippi Jumalan lahjana kaikkien nähtäväksi. Ja samalla oli taisteltava myös orastavaa hengellistä veltostumista vastaan. Isossa katekismuksessa kuuluukin rajanveto molempiin suuntiin.

Kun nykykristitty kysyy, miksi tarvitsen rippiä, taustalla kaikuu usein tyhjiö. Pakko on mennyttä, mutta niin myös raitis opetus synnistä ja Kristuksen kalliisti maksetusta armosta. Jäljellä on aran protestantin hapuileva avaus; tiedän, että rippiä tarvitaan, kerro sinä miksi.

Uskonpuhdistus, jonka 500-vuotisjuhlavuotta olemme käymässä viettämään, on varmasti maailmanhistorian tärkeimpiä tapahtumia. Voidaan sanoa, että keskiaika päättyi siihen ja alkoi uusi aika (tosin tämä rajaviiva ei ole aivan näin selvä). Myös […]

Tämän artikkelin tarkoitus on hahmotella vanhan kirkon ja luterilaisuuden sisällä annettuja vastauksia kahteen kysymykseen: Puhuuko Joh. 6 ehtoollisesta? Onko Herran pyhällä ehtoollisella vaikutusta vastaanottajan ruumiiseen? Lähetyshiippakunnan seurakunnissa monet pastorit ovat ehtoollisen kutsusanoina käyttäneet muiden muassa sanoja: ”Jeesus sanoo: ’Minun lihani on totinen ruoka, minun vereni on totinen juoma. Joka syö…

Martin Chemnitz (1522-1586) oli ja on luterilaisen kirkon huomattavimpia teologeja. Roomalaiskatoliset vastustajat ovat antaneet hänestä hyvin kauniin todistuksen sanoessaan, että jos toista Marttia ei olisi tullut, ei ensimmäisen, eli Lutherin, […]

Nämä kysymykset ovat kaikkein tärkeimpiä kysymyksiä tämän elämän aikana. Vanha kristinoppi sanoo: ”Jumalamme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen tunteminen ja Jumalan lapseksi pääseminen on elämän kallein asia” On kysymys ikuisesta elämästä. […]

Meidän jumalanpalvelusyhteisöissämme ehtoollisen sakramentti on onneksi hyvästi arvostettu, pyhä toimitus. Opetamme asiasta niin kuin kuuluukin: että leipä on Kristuksen ruumis ja viini on Kristuksen veri, annettu ja vuodatettu meidän syntiemme […]

Hindulainen mystikko Ramakrisna vertaa eräässä mietelmässään Jumalaa poliisiin, joka kulkee yön pimeydessä lamppu kädessä. Kukaan ei näe hänen kasvojaan, mutta valon avulla hän näkee muut ihmiset. Jos haluat nähdä poliisin, […]

Annettu otsikko on yksi kolmesta kysymyksestä, joihin Martti Luther Ison katekismuksensa kasteosiossa vastaa. Ensimmäiseksi hän käsittelee kasteen olemusta: Mitä kaste on? Silloin kysymyksessä on Kristuksen asetus, johon hän on liittänyt […]

Voimme ajatella kirkkotaiteeksi kaiken sen, mitä vuosisatojen aikana kirkkoihin on tehty: seinä-, katto- ja lattiapinnoille, koristelut, puulle tai pingotetulle kankaalle tehdyt maalaukset, veistokset, kaiverrukset, laajemmin ymmärrettynä myös alttarikrusifiksit, ehtoollisastiat ja […]

”On toinen asia valita Jeesus Herrakseen ja Vapahtajakseen, antaa hänelle sydämensä ja päättää kuulua hänelle sekä uskoa, että nyt hän kiittää kauniisti ja on iloinen saadessaan lukea minut pieneen laumaansa […]