Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme. Me saimme katsella hänen kirkkauttaan, kirkkautta, jonka Isä ainoalle Pojalle antaa. (Joh. 1:14) Armonvälineiksi sanotaan Jumalan meille antamia ja säätämiä välineitä, joihin liittyy […]
Kirjasta Nainen ja hänen miehensä, 3. painos (Perussanoma 2015) Paavalia on aikojen kuluessa nimitelty, jos nyt ei aivan naisvihaajaksi niin ainakin vanhaksi pojaksi, joka ei ymmärrä mitään kauniimman sukupuolen päältä. […]
Arvostettu raamattuopettaja ja pastori, TT Eero Junkkaala ottaa kantaa naispappeuteen seurakuntalainen.fi:n blogissa 9.4.2026 (https://www.seurakuntalainen.fi/blogit/naisten-pappeudesta/). Junkkaala keskittyy osoittamaan heikkouksia ja epäjohdonmukaisuuksia naispappeuden vastustajien argumentaatiossa. Varmasti jokaisessa argumentaatiossa on omat heikot kohtansa, […]
”Vain usko kykenee hyväksymään ylösnousemuksen, järkeä ei siihen tarvita.” Tämän suuntainen lausahdus on saattanut livahtaa monen kristityn suusta, kun hän on yllättäen ja valmistautumatta joutunut perustelemaan uskoaan kuolleista nousseeseen Jumalan […]
Hymnin latinasta suomentanut ja johdannon kirjoittanut Juuso Mäkinen Johdanto Aurelius Prudentius Clemens oli merkittävä kristitty runoilija vanhan kirkon ajalta. Hän syntyi vuonna 348 Rooman Tarraconensis-provinssissa nykyisessä Espanjassa ja kuoli Iberian […]
Raamatun näkökulmasta varsinaiset ihmeet ovat Jumalan teot luomisessa ja lunastuksessa sekä nämä kirkastavassa Pyhän Hengen työssä. Nämä ovat ihmeellisiä asioita Raamatun näkökulmassa. Lankeemuksessa ihminen kuvitteli tulevansa Jumalan kaltaiseksi ja kadotti […]
Toukokuussa 1536 pohjoissaksalaiseen Wittenbergin kaupunkiin kokoontui joukko uskonpuhdistajia eri puolilta Saksaa. Kokoontumisen tarkoitus oli löytää opillinen yksimielisyys, joka mahdollistaisi kirkollisen yhteyden pohjois- ja eteläsaksalaisten välillä. Wittenberg oli Martti Lutherin (1483–1546) […]
Viikoittaisilla ja vuotuisilla juhlapäivillä oli hyvin keskeinen asema juutalaisessa uskonnossa. Ne olivat ympärileikkauksen ja Jerusalemin temppelin ohella uskon tukipilareita. Edelleenkin juutalaisuus on hyvin juhlakeskeinen uskonto, jossa erityisesti kotona vietettävät juhlat […]
KRISTILLISEN KIRKKOLAULUN JUURET Ymmärtääksemme luterilaisen virsirunouden ja virsilaulun ominaislaatua meidän täytyy tarkastella kristillisen kirkon musiikin historiaa lyhyesti. Kuulumme kirkkohistoriallisesti lännen kirkkoon. Olemme kasvaneet roomalaiskatolisen kirkon juurista. Kirkko on syntyisin idästä. […]
Luterilaisen kirkon kirkkovuosi alkaa ensimmäisestä adventista. Ensimmäinen adventtisunnuntai kuuluu Suomessa suosituimpiin kirkollisiin juhliin. Kansa kerääntyy kirkkoon laulamaan hoosiannaa. Liturginen väri on valkoinen, juhlaväri. Alttarilla on täydet kuusi kynttilää. Päivän evankeliumitekstissä Herra Jeesus ratsastaa aasilla Jerusalemiin, missä Hän pian kärsii, kuolee ja nousee kolmantena päivänä kuolleista. Kristuksen voitto pääsiäisenä synnistä, kuolemasta ja Perkeleestä on uskomme keskus. Siksi kirkkovuotemme alkaa Herran nöyrällä saapumisella kärsimystensä ja ylösnousemuksensa kaupunkiin.
Saatteeksi Lähi-idän tilanne, levottomuudet, poliittinen kuohunta, sodat ja muut mullistukset nostavat usein seurakunnissa Raamatun ennustukset Jumalan kansasta ajankohtaisiksi kahvipöytäkeskustelujen ja kysymysten aiheiksi. Monet kristityt ovat sitä mieltä, että Sakarjan kirjan […]
