”Herra, avaa minun huuleni!” – Mitä on luterilainen rukouksen teologia?

Kristikunta on vanhastaan ymmärtänyt että rukouksen ja uskonopin välillä on yhteys. Vanhan kirkon aikana tämä tiivistettiin latinankielisellä motolla lex orandi (est) lex credendi – rukouksen laki on uskon laki. Lause […]


”Rakkaudesta totuuteen”

– Uskonpuhdistuksen juhlavuoteen 2017 valmistauduttaessa Ensimmäisistä seurakunnista kerrotaan: ”He pysyivät apostolien opetuksessa ja keskinäisessä yhteydessä, leivän murtamisessa ja rukouksissa”(Ap.t. 2:42). Mutta Kristuksen ja hänen apostoliensa opissa säilyminen oli koko ajan […]


”Suomalaista kristillisyyttä” vai Kristuksen kirkko? – Kysymyksiä uusien haasteiden edessä

Kristus-todistus kristillisestä uskosta osattomien parissa ja kristillisen Euroopan ulkopuolella opettaa myös todistajia itseään. Uusi tilanne pakottaa katsomaan omaa perinnettä uuden ympäristön – vieraan uskonnon, vieraan kulttuurin – uudessa valaistuksessa. On etsittävä vastauksia kysymyksiin, joita ei ole ennen edes osattu esittää, ja ratkaisuja tilanteessa, joka on perin juurin outo.


1. Tessalonikalaiskirje

Tessalonika on nykyisin Kreikan toiseksi suurin kaupunki, jossa varsinaisen kaupungin alueella asuu noin 300.000 asukasta. Koko suurkaupunkialueella on 1.1. miljoonaa asukasta. Se on Makedonian maakunnan historiallinen pääkaupunki, edelleen tärkeä kaupan, teollisuuden […]


Antinomisteja (lainhylkääjiä) vastaan

Johdanto: Vuosien 1537-1540 aikana kohtasi luterilaista liikettä yleensä ja Wittenbergin kaupunkia erityisesti riita lain ja evankeliumin välisestä suhteesta. Tämän kiistan, samoin kuin aiemman, vuoden 1527, antinomistisen riidan keskipisteessä oli Johan […]


Armonvälineet

Mikä on armonväline? Luterilainen teologia ei lähesty kysymystä sakramenteista eli armonvälineistä ensi sijaisesti jostakin määritelmästä tai yleiskäsitteestä käsin. Sakramenttien olemusta ei tavoiteta, jos niitä tarkastellaan vain uskontofenomenologisena ilmiönä ja riitteinä, […]


Armonvälineet – Jumala kätkeytyy ja ilmoittaa itsensä

Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme. Me saimme katsella hänen kirkkauttaan, kirkkautta, jonka Isä ainoalle Pojalle antaa. (Joh. 1:14) Armonvälineiksi sanotaan Jumalan meille antamia ja säätämiä välineitä, joihin liittyy […]


Augsburgin tunnustus uskon perusteiden opettajana

Tässä esityksessäni en edellytä, että olisit lukenut Augsburgin tunnustuksen. Ei ole tarkoitus puhua erityisesti ’asiaan vihkiytyneille’, vaan sinulle, joka haluat kuulla Jumalan sanan julistusta ja opetusta. Riittää, kun tiedämme, että […]


Aurinkoinen päivä Wartburgissa – Välähdyksiä uskonpuhdistaja Martti Lutherin elämästä

Luther julistettiin Wormsin valtiopäivillä valtakunnankiroukseen: Uskonpuhdistuksen alkutahdit lyötiin v. 1517, jolloin Luther naulasi 95 teesiään Wittenbergin linnankirkon oveen. Teesit oli tarkoitettu oppineiden välisen keskustelun pohjaksi. Mutta kuinka ollakaan, Lutherin teeseissä […]


Avioero ja uudelleen avioituminen Uudessa testamentissa

Synoptisiin evankeliumeihin on talletettu neljä kohtaa, joissa Jeesus puhuu avioerosta ja uudelleen avioitumisesta. Tekstien tulkintahistoriassa on näitä kohtia luettu karkeasti ottaen kahdella tavalla. On joko lähdetty liikkeelle Markuksen ja Luukkaan kohdista, joissa kieltoon ei anneta poikkeuksia ja näiden kohtien perusteella on luettu Matteuksen kahta kohtaa, joissa on mainittu poikkeus. Kahden edellisen kohdan valossa on tulkittu, että Matteuksen ”poikkeuslupa” antaa poikkeustilanteissa oikeuden erota, mutta ei mennä uudelleen naimisiin. Toinen tapa lukea kohtia on lähteä liikkeelle Matteuksen teksteistä ja lukea ne siten, että niissä (erityisesti Matt. 19) annetaan lupa poikkeustilanteessa sekä erota että mennä uudelleen avioon. Kun Markuksen ja Luukkaan tekstejä on lähestytty tästä kulmasta, on joko niiden sisään luettu tuo poikkeussääntö tai tulkittu niin, että kaikki mainitut tekstit pitää asettaa ikään kuin yhdeksi kokonaisuudeksi, ja tällöin Matteuksesta löytyvä poikkeuslupa eroon ja uudelleen avioitumiseen täydentää ja tekee Jeesuksen opetuksen kokonaiseksi.



Ulkoasu: Simo Santala | Wordpress kehitys: Juha Stenroos