Pyhien muistopäivät

Efraim Syyrialainen (n. 306–373) on varhaisen syyrialaisen kristillisyyden huomattavin nikaialaista uskoa tunnustanut teologi ja hymnirunoilija. Hän eli suurimman osan elämästään Nisibisin kaupungissa, nykyisen Turkin ja Syyrian raja-alueella. Lue lisää...

Gregorios Nazianzilainen oli neljännellä vuosisadalla elänyt merkittävä teologi, saarnaaja, kristinuskon puolustaja ja paimen. Hän muodostaa yhdessä Basileios Suuren ja Gregorios Nyssalaisen kanssa kolme tunnettua Kappadokian kirkkoisää, joita kutsutaan kappadokian isiksi. Nazianzilainen syntyi vuonna 330 pieneen Ariansin kaupunkiin, Kappadokian maakuntaan, nykyisen Turkin alueella. Lue lisää...

Kyrillos Aleksandrialainen on tullut kirkkohistoriassa tunnetuksi 5. vuosisadan kristologisten kiistojen pyörteistä. Monet hänen muotoiluistaan jäivät voimaan myös ratkaisevassa asemassa olleen 4. ekumeenisen kirkolliskokouksen (Khalkedon 451) jälkeen. Kyrilloksen ainainen viittaaminen edeltäviin kirkollisiin auktoriteetteihin, kuten erityisesti Athanasios Suureen, edeltäjäänsä Aleksandrian piispanistuimella, on osoitus hänen halustaan pysyä kirkon uskossa, jonka hän katsoi varmistavan jatkuvuuden apostolien kautta aina Kristukseen asti. Lue lisää...

Irenaeus Lyonilainen (noin. 140–200 jKr.) oli lähtöisin Vähä-Aasiasta. Presbyteeriksi Irenaeus päätyi kauas kotiseudultaan nykyiseen Lyoniin, jota silloin kutsuttiin Lugdunumiksi. Hän teki lähetystyötä barbaareiksi kutsuttujen keskuudessa ja opetteli myös heidän kielensä. Piispaksi hänet valittiin hänen edeltäjänsä Pothinuksen kuoltua marttyyrina Marcus Aureliuksen vainoissa. Irenaeus tunsi Smyrnan marttyyri piispa Polykarpoksen, jonka hän kertoo elävästi muistavansa. Irenaeus oli siten varsin lähellä apostolista aikaa ja Jeesuksen opetuslapsia, sillä Polykarpos itse oli ollut Johanneksen oppilas. Lue lisää...

Jaakko Finnoa voi hyvällä syyllä kutsua suomalaisen virsikirjan isäksi. Hän kuului Suomen maltillisiin uskonpuhdistajiin. Jaakko Finno syntyi Suomessa noin vuonna 1540 ja opiskeli aluksi Turun katedraalikoulussa. Myöhemmin hän täydensi opintojaan Saksassa Wittenbergin ja Rostockin yliopistoissa. Opiskeluaikanaan hän sai vaikutteita Lutherin työtoverin Philipp Melancthonin teologiaan perustuvasta nk. filippistisestä ajattelusta. Lue lisää...

Johann Sebastian Bach syntyi Eisenachissa muusikkoperheeseen vuonna 1685, ja hänet kastettiin Jumalan lapseksi ja ikuisen elämän perilliseksi Georgenkirchessä 23. maaliskuuta. Hän kävi myös samaa pyhän Yrjön latinakoulua kuin Luther aikoinaan. Johann Sebastian joutui lapsuudessaan kohtaamaan ajallisen elämän rajallisuuden ja kokemaan kovia menetyksiä, sillä hänen molemmat vanhempansa kuolivat, kun hän oli yhdeksänvuotias. Myöhemmin hän saattoi haudan lepoon myös ensimmäisen vaimonsa ja omia lapsiaan. Bach sai tukea läheisiltään, monilta kirkonmiehiltä ja kanttoriesikuviltaan ja eli ennen kaikkea Jumalan armosta ja rakkaudesta. Lue lisää...

Barnes oli augustinolainen munkki, joka kohosi aikanaan veljeskunnan priorin asemaan. Etevänä oppilaana hän opiskeli vuosia Belgiassa ja Cambridgen yliopistossa, josta hän valmistui jumalauusopin tohtoriksi vuonna 1523. Lue lisää...

Eri kristityillä voi olla erilainen suhde kullekin erityisen rakkaaseen pyhään eli edeltämenneeseen uskonveljeen tai -sisareen. Kun taisteleva Kirkko kerran kutsutaan Karitsan häitä viettämään, odotamme näkevämme ennen kaikkea Vapahtajamme, mutta myös Hänen hengellisen ruumiinsa jäseniä. Toivomme kohtaavamme Hänen rakkaan äitinsä, pyhät apostolit, patriarkat, evankelistat ja tietysti mahdollisimman monta omaisistamme ja ystävistämme - mutta myös jonkun muista pyhistä, jotka Kirkon historian eri vaiheista ovat tulleet meille erityisen rakkaiksi. Lue lisää...

Kirkkoisä Augustinus (354-430) on yksi kirkon merkittävimpiä teologeja. Hänen opetuksensa loivat pitkälti viitekehyksen, jossa koko läntinen teologia keskusteli ja antoi näin ollen pohjan sen kirkolliselle elämälle. Hän syntyi Pohjois-Afrikassa, jossa hän myös toimi ja vaikutti lähes koko elämänsä ajan. Tiedämme Augustinuksen perhesuhteista sen verran, että hänen äitinsä oli hurskas kristitty. Lue lisää...

Itäisen kristikunnan tunnetuin kirkkoisä Johannes Khrysostomos syntyi Antiokia-nimisessä suurkaupungissa vuonna 349 jKr. Hänen lapsuudestaan tiedetään vähän. Khrysostomoksen isä kuoli varhain, mutta äiti ei ajan askeettisen ihanteen mukaisesti mennyt uudestaan naimisiin. Khrysostomos sai lapsena ja nuorena korkeatasoisen koulutuksen, mikä kertoo perheen varakkuudesta. Hänen opettajansa oli ammattipuhuja, mahdollisesti tunnettu Libanius-niminen retoriikan taitaja. Johanneksesta piti tulla julkishallinnon virkamies. Lue lisää...

Cyprianus on tullut tunnetuksi paitsi marttyyriudestaan myös kirjoituksistaan kirkko-oppiin liittyen. Hän joutui vainojen keskellä käsittelemään kahta kirkko-opillisesti tärkeää asiaa: mitä kirkon pitäisi tehdä vainoissa uskostaan luopuneille, jotka tahtovat palata, ja miten kirkon pitää suhtautua sen yhteyttä repiviiin skismaatikkoihin ja harhaoppisiin? Näitä teemoja Cyprianus käsitteli kirjoissaan De lapsis (Luopuneista) ja De ecclesiae catholicae unitate (Katolisen kirkon ykseydestä). Lue lisää...

Hemminki Henrikinpoika Hollo (Hemmingius Henrici) syntyi Turussa noin vuonna 1550. Hän opiskeli Turun katedraalikoulussa, jossa häntä opettivat mm. ulkomailla opiskelleet Eerik Härkäpää ja Jaakko Suomalainen (Jakobus Finno). Hemminki saattoi itsekin opiskella jonkin aikaa ulkomailla, mutta siitä ei ole saatu varmuutta. Lue lisää...

Ignatios Antiokialainen (n. 35–107) on yksi nk. Apostolisista isistä, kirkollisista kirjoittajista, jotka vaikuttivat apostolisena aikana, mutta joiden teokset eivät kuulu Uuden testamentin kaanoniin. Hän toimi piispana Syyrian Antiokiassa, joka kuului Rooman valtakunnan tärkeimpiin kulttuurikeskuksiin. Antiokia oli myös ensimmäinen kaupunki, jossa Kristukseen uskovia alettiin kutsua kristityiksi (Ap. t. 10:26). Tämän kaupungin seurakunnasta myös apostoli Paavali aloitti ensimmäisen lähetysmatkansa (13:1–3). Lue lisää...

Kleemens Roomalainen on apostolisista isistä ajallisesti ensimmäinen, sillä hän eli ensimmäisellä ja kenties vielä toisella vuosisadalla. Apostolisiksi isiksi kutsutaan niitä kirkon muinaisia opettajia, jotka elivät osittain samaan aikaan apostolien kanssa ja todennäköisesti tunsivat heitä henkilökohtaisesti. Tätä Kleemensiä kutsutaan Roomalaiseksi  erotukseksi Kleemens Aleksandrialaisesta. Lue lisää...