Miten luterilaiset katsovat munkkeutta ja naimattomuuden armolahjaa? Vieraana Sebastian Grünbaum. Kaikki jaksot kuunneltavissa täällä.
Kysymys: Mitä on kristityn ihmisen hengellinen kasvu ja mitä se ei ole? Kuinka se käytännössä tapahtuu? Vastaus: Kysymys on tärkeä, koska kaikki mikä näyttää kasvamiselta, ei suinkaan ole sitä. Kristityn […]
Kaste on pelastuksen väline, jonka Jeesus on itse asettanut: ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään […]
KRISTILLISEN KIRKKOLAULUN JUURET Ymmärtääksemme luterilaisen virsirunouden ja virsilaulun ominaislaatua meidän täytyy tarkastella kristillisen kirkon musiikin historiaa lyhyesti. Kuulumme kirkkohistoriallisesti lännen kirkkoon. Olemme kasvaneet roomalaiskatolisen kirkon juurista. Kirkko on syntyisin idästä. […]
Inkarnaatio (lat incarnatio) tarkoittaa lihaksitulemista. Teologisessa kielessä inkarnaatiolla viitataan Jumalan ihmiseksi syntymiseen Jeesuksessa Kristuksessa. Inkarnaation ihme tapahtui neitsyt Marian kohdussa tämän tulessa raskaaksi Pyhän Hengen vaikutuksesta, enkeli Gabrielin ilmoituksen mukaisesti. […]
Mistä on kyse Filioque-kiistassa? Idän ja lännen huolia ja Pyhän Hengen tehtävä. Vieraana Antti Leinonen. Kaikki jaksot kuunneltavissa täällä.
Kysymys: Mitä mieltä kristittynä pitäisi olla manifestoinnista? Onko se linjassa kristillisten arvojen kanssa? Kuinka tulisi suhtautua. Toivoisin tähän todella vastausta. Vastaus: Manifestointi on määritelty ja selitetty mm. seuraavilla tavoilla: ”Manifestointi […]
Kuka oli Tuomas Akvinolainen? Aristoteleen vaikutus ja luterilaista kritiikkiä. Mistä oli kyse transsubstantiaatio-opissa ja mitä siitä pitäisi ajatella? Kaikki jaksot kuunneltavissa täällä.
Luterilaisen kirkon kirkkovuosi alkaa ensimmäisestä adventista. Ensimmäinen adventtisunnuntai kuuluu Suomessa suosituimpiin kirkollisiin juhliin. Kansa kerääntyy kirkkoon laulamaan hoosiannaa. Liturginen väri on valkoinen, juhlaväri. Alttarilla on täydet kuusi kynttilää. Päivän evankeliumitekstissä Herra Jeesus ratsastaa aasilla Jerusalemiin, missä Hän pian kärsii, kuolee ja nousee kolmantena päivänä kuolleista. Kristuksen voitto pääsiäisenä synnistä, kuolemasta ja Perkeleestä on uskomme keskus. Siksi kirkkovuotemme alkaa Herran nöyrällä saapumisella kärsimystensä ja ylösnousemuksensa kaupunkiin.
edellinen osa 2/3 Pakanakansojen kohtalo ja lehtimajanjuhla Kuvattuaan Jerusalemin ja koko maailman uudistumista profeetta palaa ajassa taaksepäin kuvaamaan vitsausta, jolla Herra lyö Jerusalemia eli seurakuntaa vastaan hyökkääviä pakanakansoja Sak. 14:12–15. […]
Edellinen osa 1/3 He katsovat Minuun, jonka ovat lävistäneet Sak. 12–14 sisältää monia tärkeitä ennustuksia Jeesuksesta, jotka ovat varsinaisesti toteutuneet jo Jeesuksen ja apostolien aikana ja jotka hengellisesti toteutuvat keskuudessamme […]
Miten Jeesuksen olemus tulisi määritellä? Varhaisia Jeesusta koskevia kiistoja. Missä asioissa kiistat nousivat esiin uskonpuhdistuksen aikaan? Vieraana Esa Yli-Vainio. Kaikki jaksot kuunneltavissa täällä.
Matthew Barrett ja kirja reformaation kirkollisesta jatkuvuudesta. Luther ja keskiajan teologia. Vieraana Matti Korhonen. Kaikki jaksot kuunneltavissa täällä.
Saatteeksi Lähi-idän tilanne, levottomuudet, poliittinen kuohunta, sodat ja muut mullistukset nostavat usein seurakunnissa Raamatun ennustukset Jumalan kansasta ajankohtaisiksi kahvipöytäkeskustelujen ja kysymysten aiheiksi. Monet kristityt ovat sitä mieltä, että Sakarjan kirjan […]
Jumala on ennalta säätänyt aikojen lopulla tapahtuvan viimeisen tuomion päivän (Ap.t. 17:31). Viimeinen tuomio kuuluu kristillisen opin alkeisiin (Hepr. 6:2), joten sitä tulee opettaa alusta lähtien. Julistaja, joka ei puhu […]
Kuka oli Papias. Huomioita evankeliumeista ja lopunajan tunnelmia. Vieraana Petri Hiltunen. Kaikki jaksot kuunneltavissa täällä.
Kysymys: Messun alussa monesti nähdään ristikulkue. Voisiko sen merkitystä avata? Vastaus: Monessa Lähetyshiippakunnan seurakunnassa messu alkaa prosessiolla eli ristisaatolla. Siinä liturgi ja mahdolliset muut messun toimittamiseen osallistuvat henkilöt (avustavat papit, […]
Pastorin virka 1. Kristus on asettanut paimenviran, pastorin viran. Jeesus Kristus asetti erityisen paimenviran valitsemalla 12 apostolia, joita hän opetti ja sitten lähetti omaan työhönsä: ”Niin kuin Isä on lähettänyt […]
Otsikon termi on erottamattomassa yhteydessä määritelmään ”vanhurskas”, joka tarkoittaa Jumalalle kelpaavaa. ”Vanhurskauttaminen” on Raamatussa oikeudellinen termi. Ihmisen kannalta hänen vanhurskauttamisensa merkitsee, että Jumala julistaa tai lukee ihmisen vanhurskaaksi. Tämä merkitsee […]
Onko ihmisellä vapautta pelastuksen suhteen? Dogmihistorian isoja linjoja ja kirkkoisien korostuksista. Vieraana Juuso Mäkinen. Jatkoa edelliseen jaksoon. Miten Luther ja myöhemmin luterilaiset Tunnustuskirjat käsittelevät kysymystä tahdonvapaudesta? Kaikki jaksot kuunneltavissa täällä.
Kysymys Mitä tulisi ajatella Katolisesta kirkosta? Vastaus Kiitos kysymyksestäsi! Se on tärkeä mutta myös äärettömän laaja. Koetan antaa joitain olennaisia suuntaviivoja, mutta kehotan kiinnostunutta lukijaa tutustumaan muuhunkin aiheesta olevaan […]
Kuka oli piispa Bo Giertz? Giertzin hengellinen herääminen ja virkateologian teemoja. Vieraana Anssi Ollilainen. Kaikki jaksot kuunneltavissa täällä.
1. Johdanto 1.1. Laulava ja soittava Jumalan kansa Suomen Evankelisluterilainen lähetyshiippakunta sai syksyllä 2015 uuden, oman virsikirjan ”Luterilaisia virsiä”. Se ei korvaa sitä vuoden 1986 virsikirjaa, jota Lähetyshiippakunnan seurakunnissa on […]
Jumalalla on runsaasti lahjoja annettavana. Näistä monista lahjoista Uusi testamentti käyttää kreikan sanaa kharisma, joka merkitsee vapaata, laupiasta ja runsasta lahjaa. Joistakin tällaisista lahjoista apostoli Paavali käyttää myös nimitystä Hengen […]
Jatkoa edelliseen jaksoon. Pohdintaa luterilaisuudesta, karismaattisesta kulttuurista ja armolahjoista.
