Sana kleeros, josta toisinaan käytetään myös muotoa kleerus, pohjautuu kreikan kielen käsitteeseen κλῆρος (”kleros”, latinaksi clerus). Suoraan kreikasta suomeksi käännettynä kleeros voi tarkoittaa monenlaisia asioita: arpaa, perintöosaa, omistettua maa-aluetta tai […]
Vanhan testamentin hepreassa ei ole erillistä sanaa omalletunnolle, mutta viitataan ihmisen sydämeen, joka arvioi ihmisen tekoja. (1. Sam. 24:6; 2. Sam. 24:10, 1. Kun. 8:38, Job 27:6). Uuden testamentin sana […]
Filioquella tarkoitetaan Nikea-Konstantinopolin uskontunnustukseen läntisessä traditiossa tehtyä lisäystä, jonka mukaan Pyhä Henki ”lähtee Isästä ja Pojasta” (lat. filioque), eikä ”Isästä”, niin kuin alkuperäinen kreikankielinen tunnustusteksti tunnusti. Filioquehen liitetään usein sana […]
Toisinaan puhutaan kiitosuhrista, kun tarkoitetaan Jumalan kiittämistä ja rukoilemista. Kristityt käyttävät sanaa joskus myös kolehdista tai Jumalan valtakunnan työn taloudellisesta tukemisesta. Mutta mitä kiitosuhri pohjimmiltaan tarkoittaa? Mooseksen laissa on säädetty […]
Raamatussa käytetään kuvaa aviomiehestä ja vaimosta sekä sulhasesta ja morsiamesta, kun puhutaan Jumalan ja Hänen kansansa suhteesta. Erityisen selvästi tämä näkyy 700-luvulla eKr. kirjoitetussa Hoosean kirjassa. Siinä Jumala käskee profeettaa […]
Suomen sana ”regimentti” on peräisin latinan sanasta ”regimen”. Se tarkoittaa eri yhteyksissään vallankäytön alaa. Luterilaisessa uskonopissa, kirkko-oikeudessa ja kaikessa teologiassa sana ”regimentti” selittää Jumalan kaikkia ihmisiä koskevan maailmanhallinnan (”maallinen regimentti”) […]
Tunnemme länsimaissa ympärileikkauksen rituaalin yleensä lähinnä juutalaisuuden kautta, vaikka se itsessään on yleisempi ilmiö. Sillä tarkoitetaan miehen tai pojan siittimen esinahan osittaista poisleikkaamista. Juutalaisuudessa se toimii liiton merkkinä. Juutalainen kulttuuri […]
Sana mammona tulee aramean kielestä (maamoonaa), josta se on lainattu hepreaan (mamoon), kreikkaan (mamoonas) ja muihin kieliin. Aramean kielessä sana tarkoittaa yleisesti ”omaisuutta”, ilman kielteistä tai myönteistä sävyä. Sanaa ei […]
Kristillisessä kielenkäytössä armo (kreik. kharis) tarkoittaa sekä Jumalan suosiollista suhtautumista ihmisiä kohtaan että lahjaa, jonka Jumala antaa ihmiselle ilman edellytyksiä. Jumala siis toimii armollisesti eli oman hyvyytensä ja rakkautensa pohjalta. […]
Roomalaiskatolinen kirkko opettaa tunnetusti kiirastulioppia. Sen mukaan ”ne, jotka kuolevan Jumalan armossa ja ystävinä, mutta eivät ole täydellisesti puhdistuneet, saavat kyllä olla varmoja ikuisesta pelastuksestaan, mutta he joutuvat kuoleman jälkeen […]