Kasvatus ei ole luterilaisuudessa oma opinkappaleensa. Se on inhimillistä toimintaa, joka kuitenkin niveltyy moneen kristillisen uskon perusasiaan. Näitä perusasioita ovat ainakin Raamatun asema, luominen, synti, kaste sekä kahden regimentin oppi. […]
Katekismuksesta tulee suurimmalle osalle suomalaisista mieleen se katekismus, jota enemmän tai vähemmän luettiin rippikoulussa. Kyseinen katekismus on Martti Lutherin Vähä katekismus selityksineen. Vähä katekismus on todennäköisesti tunnetuin katekismus myös maailmanlaajuisesti, […]
Termi katolinen ei varsinaisesti esiinny Raamatussa, mutta varsin pian kristikunnassa sitä alettiin käyttää. Antiokian piispa Ignatius lähetti Smyrnan seurakunnalle kirjeen vuonna 107, jossa käytetään ilmaisua ’katolinen’. Sana tulee kreikan sanasta […]
Katumuksella tarkoitetaan sitä, että ihminen tietää ja tunnustaa sen, että on Jumalan edessä syntinen ja rikkonut hänen tahtoaan vastaan. Usein käytetyssä synnintunnustuksessa todetaankin: ”Ajatuksilla, sanoilla ja töillä olen pyhän tahtosi […]
Raamattu käyttää sekä ilmausta ”puhua kielellä” (esim. 1. Kor. 14:2) että ”puhua kielillä” (esim. 1. Kor. 14:5). Vanhassa testamentissa tällainen ilmaus tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että vieras kansa tulee ja puhuu […]
Roomalaiskatolinen kirkko opettaa tunnetusti kiirastulioppia. Sen mukaan ”ne, jotka kuolevan Jumalan armossa ja ystävinä, mutta eivät ole täydellisesti puhdistuneet, saavat kyllä olla varmoja ikuisesta pelastuksestaan, mutta he joutuvat kuoleman jälkeen […]
Toisinaan puhutaan kiitosuhrista, kun tarkoitetaan Jumalan kiittämistä ja rukoilemista. Kristityt käyttävät sanaa joskus myös kolehdista tai Jumalan valtakunnan työn taloudellisesta tukemisesta. Mutta mitä kiitosuhri pohjimmiltaan tarkoittaa? Mooseksen laissa on säädetty […]
Mitä kirkko on? Sana kirkko johtuu kreikan sanasta kyriake (κυριακή), jolla tarkoitetaan ”Herralle kuuluvaa” tai ”Herran omaa”. Arkikielessä sanalla viitataan usein rakennukseen tai tilaan, jota kristillinen uskonyhteisö käyttää kokoontumisiinsa. Ensisijaisesti […]
Kirkko-oikeus on kirkon ja seurakuntien omaa oikeutta ja oikeudenhoitoa. Sen olemusta, sisältöä ja merkitystä voidaan tarkastella ja tutkia tieteellisesti teologian ja oikeustieteen metodein. Kirkko-oikeuden perusta on kirkon itseymmärryksen mukaan jumalallisessa […]
Kirkkoisiksi kutsutaan varhaisen kristikunnan teologeja, jotka työllään ja elämällään vaikuttivat merkittävällä tavalla kristillisen kirkon elämään. Tämän vaikutuksen keskeisinä välikappaleina ovat pääasiassa kirkkoisien homiliat (saarnat) sekä heidän laatimansa Raamatun kommentaariteokset. Jotkut […]