Kasvatus ei ole luterilaisuudessa oma opinkappaleensa. Se on inhimillistä toimintaa, joka kuitenkin niveltyy moneen kristillisen uskon perusasiaan. Näitä perusasioita ovat ainakin Raamatun asema, luominen, synti, kaste sekä kahden regimentin oppi. […]
Luterilaisen puhdasoppisuuden eli ortodoksian ajan vahva syväkirkollinen elämä alkoi eri syistä rappeutua. Papiston yliopistokoulutuksessa teologia ei ollut enää praktinen tieteenala (habitus practicus), vaan luennoimista, jossa painotettiin väärin intellektuaalisuutta. Omilletunnoille tähdätty […]
Suurin osa tutkijoista on sitä mieltä, että kastetut lapset saivat osallistua perhekuntansa kanssa ehtoolliselle jo kirkon alkuaikoina. Perusteluna tälle on se, että kaikkien kastettujen uskovien katsottiin kuuluvan Kristuksen ruumiiseen, seurakuntaan. […]
Monet asiat joista kristitty joutuu päättämään ovat sellaisia, joista Jumalan kirjoitettu sana, Raamattu, ei sano mitään. Usein kristityt kuitenkin löytävät tällaisiin tilanteisiin ja ratkaisuihinsa perustelut Raamatusta. Tällöin ajaudutaan helposti kaltevalle […]
Joissakin uskonnollisissa ryhmissä opetetaan uskovien ylöstempaamista kolme ja puoli tai seitsemän vuotta ennen Kristuksen näkyvää paluuta. Ylöstempaaminen tapahtuu heidän mukaansa, kun Vapahtaja tulee salaisesti pilvissä, mutta ei tule maan päälle. […]
Lutherin ja myöhemmin Melanchthonin kuoltua, monet kiistakysymykset luterilaisuuden sisällä nousivat esiin. Katolisuus oli taas voimistumassa määriteltyään uskonkäsityksensä Trenton konsiilissa vuonna 1545–1563. Monet luterilaiset toivoivat, että uskonpuhdistuksen kirkko voisi voisi esiintyä […]
Kristillisen kirkon ykseys on lähtökohtaisesti kristologinen todellisuus. Toisin sanoen kirkon ykseys perustuu siihen, että sen Herra, Kristus on yksi. Hänen yhteydessään yksittäiset ihmiset muodostavat yhden kokonaisuuden. Ihmisistä koostuvana yhteisönä kristillisellä […]
Kristittyjen yleinen/yhteinen pappeus on monelle tuttu käsite luterilaisuuden piirissä. Sanalla maallikko (kreikaksi laikos, latinaksi laicus) on merkitys ”kansaan kuuluva”. Se tarkoittaa kristillisessä kielenkäytössä henkilöä, joka kuuluu kristikansaan vastakohtana papistoon kuuluvalle […]
Uudestisyntymisellä (kr. palingenesia) tarkoitetaan Raamatussa uuteen Jumala-suhteeseen pääsemistä. Uudestisyntymisessä ihminen joka on luonnostaan synnin orjia, hengellisesti kuollut ja Jumalan vihollinen, syntyy uudelleen Jumalan omaksi. Ihmisestä tulee Jumalan lapsi ja hengellisesti […]
Tuonela tarkoittaa kuolleiden paikkaa tai olotilaa kuoleman ja Kristuksen paluun välillä. Se ei siis ole sama asia kuin helvetti eli kadotus. Suomen kielen sana ”tuoni” merkitsee kuolemaa, kuolleiden asuinpaikkaa eli […]